Tyyklä

Historiaa
Vuonna 1756 tontti kuului Erik Grönströmille. Vuonna 1800 omistajana oli herra kihlakunnantuomari Lauri Sacklén. Hänellä oli tontin ulkopuolella ruoka-aitta.

Palovakuutukset
Palovakuutus otettiin 1847, jolloin talon omisti höökari Carl Cederström. Tontilla oli tuolloin neljä rakennusta. Päärakennus Kuninkaankadun varrella oli vanha ja välttävässä kunnossa. Rakennus oli vuorilaudoitettu Kuninkaan- ja Koulukatujen puolelta ja puoliksi pihan puolelta. Se oli maalattu punaisella vesimaalilla. Katteena oli lauta. Ulkoportaan yläpuolella oli katos, jonka tukena olivat pylväät. Ikkunoita oli yhdeksän ja ne olivat kuusiruutuisia. Lisäksi oli yksi neliönmuotoinen kuusiruutuinen ikkuna. Ullakon ikkunoita oli seitsemän. Kuuteen ikkunaan oli myös luukut, jotka olivat kaksinkertaista lautaa. Huoneita oli kuusi: eteinen, kaksi salia ja kaksi kamaria, joissa oli yhteensä neljä kaakeliuunia sekä keittiö, jossa oli keittiön liesi. Uuneista yksi oli maalattu pylväskaakeliuuni, yksi vihreälasitteinen kaakeliuuni ja yksi pyöreä maalattu kaakeliuuni. Ullakon portaat lähtivät eteisen komerosta, jossa oli lautaovi. Eteisen ovi oli puoliranskalainen pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Ulko-ovi oli pariovi, kaksinkertaista lautaa. Se oli öljymaalattu. Huoneiden väliovet olivat puoliranskalaisia, niitä oli neljä. Lisäksi oli kaksi mutta lautaovea. Neljässä huoneessa oli paperitapetit, jalka- ja rintapaneelit sekä kattolistat, jotka oli maalattu öljymaalilla.

Toinen asuinrakennus sijaitsi koulukadun varrella. Se oli myös vanha ja sekin kunnostaan välttävä. Rakennus oli maalattu punaisella vesimaalilla. Ikkunoita oli viisi ja ne olivat kuusiruutuisia. Ullakon ikkunoita oli kahdeksan. Portaan yläpuolella oli katos, jonka tukena olivat pylväät. Savupiippuja oli kaksi. Huoneita oli eteinen, sali ja kamari, joissa oli kaakeliuunit sekä keittiö, jossa oli keittiön liesi. Lisäksi rakennuksessa oli kaksi ruoka-aittaa ja käytävä. Ullakon portaat lähtivät eteisen komerosta. Väliovet olivat puoliranskalaisia, ja niitä oli neljä, lisäksi oli kaksi lautaovea ja ullakon luukku. Yhdessä huoneessa oli paperitapetit, rintapaneeli ja kattolista. Kaksi kaakeliuunia oli nelikulmaisia ja ruskealasitteisia, lisäksi oli keittiön liesi.

Tontin etelärajalla oli leivintuparakennus, joka muodosti kulman toisen asuinrakennuksen kanssa. Sekin oli vanha ja kunnoltaan välttävä. Rakennus oli osittain hirtä, osittain lautaa ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli kaksi pientä ikkunaa. Tiloja oli eteinen, leivintupa ja työkaluvaja. Rakennuksen alla oli holvattu kivikellari. Rakennuksen ovista yksi oli keskeltä kahteen osaan jakautuva lautaovi ja muut kolme yksinkertaisia lautaoveja. Lisäksi rakennuksessa oli ovellinen komero.

Ulkorakennus, joka sijaitsi Pappilankadun varressa, oli hirttä. Se oli vanha ja siinä oli navetta, lato ja porttikäytävä.  Portti oli yksinkertaista lautaa, samoin kuin rakennuksen kaksi oveakin. Vakuuttamatta jätettiin kaksi tontin pohjoissivulla ollutta rakennusta, joista yksi oli talli ja toinen vaja. Koulukadun puoleinen, kaksinkertainen lautaportti ja siihen liittyvä erillinen käyntiportti vakuutettiin. Portti oli maalattu vihreäksi. Tontilla oli puutarha, jossa oli hedelmäpuita.

Vuonna 1857 talon omisti lääketieteen tohtori J. O. Strömberg. Hänen aikanaan oli tilanne tontilla muuttunut siinä määrin, että oli aika tehdä uudet vakuutuskirjat. Päärakennuksesta mainittiin, että sen läntinen siipi oli rakennettu entisinä aikoina, mutta eteläinen siipi oli suurelta osalta muutettu 1853. Itäsiipi oli laudoitettu ja punamullalla maalattu. Katto oli lautaa ja savupiippuja oli kolme. Ikkunoita oli nyt 14 kuusiruutuista ja yksi isompi yhdeksänruutuinen. Ullakon ikkunoita oli kymmenen. Kuuteen ikkunaan oli luukut. Pylväiden tukema katos ulkoportaan päällä oli edelleen olemassa. Savupiippuja oli viisi. Rakennuksessa oli kaksitoista huonetta: kaksi eteistä, tampuri, kaksi salia, viisi kamaria, keittiö ja ruoka-aitta. Kaakeliuuneja oli yhteensä kahdeksan ja lisäksi keittiön liesi, jossa oli hella ja paistinuuni. Eteisen pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. mainitaan nytkin. Puoliranskalaisia väliovia oli nyt 14, lisäksi oli kaksi maalattua lautaovea. Lasitettuja kaakeliuuneja oli viisi ja lasittamattomia kaksi, lisäksi oli yksi tiilinen kaakeliuuni.

Edellisellä kerralla leivintupana ollut rakennus mainittiin nyt vanhana ulkorakennuksena, jonka kunto oli välttävä. Osa oli hirrestä osa laudasta ja rakennus oli maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli puuliiteri ja vaunuvaja. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Tämän rakennuksen jatkeena oli uusi leivintuparakennus, joka oli pystytetty vuonna 1854. Siinä oli kaksi huonetta, eteinen ja pakaritupa, jossa oli leivintuvan uuni ja saunan uuni sekä holvattu uunikuuppa. Kuusiruutuisia ikkunoita rakennuksessa oli kaksi.

Pappilankadun puoleinen ulkorakennus sisälsi edelleen tallin ja navetan porttikäytävän. Pienet ulkorakennukset, joita edellisellä kerralla ei vakuutettu, olivat tontilta hävinneet.

Vuonna 1899 otti laivuri B. Ekroth talolle uuden vakuutuksen. Sitä ennen oli tehty muutoksia. Päärakennus ilmoitettiin entisinä aikoina rakennetuksi, hyväkuntoiseksi, laudoitetuksi ja öljymaalilla maalatuksi. Katteena oli asvalttihuopa. Vuonna 1898 oli pihan puolelle tehty lisärakennus. Koko rakennus oli saanut kiilatusta kivestä tehdyn kivijalan. Pihan puolen edellinen lisärakennus oli vuodelta 1891. Rakennuksessa oli muutosten jälkeen 10 asuinhuonetta, kolme keittiötä, kolme eteistä ja kolme lautakuistia. Kaksi kuisteista oli varustettu ovilla ja ikkunoilla ja yksi ainoastaan vesikatolla. Kaakeliuuneja oli kymmenen ja keittiön liesiä, joissa oli rautahella, oli kolme. Vakuutusarvon nousua aiheutti se, että uuden kivijalan lisäksi rakennusta oli kauttaaltaan korotettu, katettu huovalla, laudoitettu uudestaan, maalattu öljymaalilla, tehty uudet ajanmukaiset ikkunat ja ovet. Kaikki huoneet oli sisustettu ajanmukaisesti, oli tehty uudet posliinikaakeliuunit, uudet keittiön uunit, uudet lattiat ja tapetit. Lisäksi tilat oli maalattu.

Etelärajalla oleva asuin- ja ulkorakennus mainittiin nyt yhtenä rakennuksena. Se oli hyvässä kunnossa, vaikka oli rakennettu entisaikoina. Rakennus oli laudoitettu ja maalattu öljymaalilla ja siinä oli huopakatto. Tiloja oli perheen tarpeita palveleva leivintupa, eteinen ja säilytyshuone hirsistä, sekä makasiini ja kaksi halkovajaa laudasta. Leivintuvan uuni palveli myös pesutilan uunina ja siinä oli muuripata. Rakennusta oli vuonna 1891 korotettu, se oli maalattu ja katettu huovalla. Lisäksi se oli saanut uuden uunin, jossa oli muuripata. Rakennuksen alla oli holvattu kivikellari.

Pappilankadun varren ulkorakennus mainittiin tehdyn osaksi hirrestä ja osittain laudasta. Se oli hyväkuntoinen. Hirsiosa oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Rakennuksessa oli huopakatto. Osan rakennusta kerrottiin olevan vuodelta 1855 ja lautaosan vuodelta 1891. Rakennuksessa oli talli, johon kuului heinäparvi, sekä navetta parvineen ja porttikäytävä, josta oli portti Pappilankadulle. Lisäksi rakennuksessa oli lautainen lisärakennus, missä oli käymälä ja lantala. Rakennuksen vakuutusarvoa korotettiin, koska rakennus oli korotettu, varustettu kivijalalla ja huopakatolla, laudoitettu ja maalattu öljymaalilla ja talli ja navetta oli sisustettu uudelleen.

Muutospiirustukset
Vuonna 1889 tehtiin muutoksia laivuri B. Ekrothin omistaman tontin rakennuksissa. Tontilla oli asuinrakennus Kuninkaankadun ja Koulukadun kulmassa ja ulkorakennukset tontin etelärajalla, tontin länsirajalla Pappilankadun puolella, sekä tontin pohjoisrajalla naapuritonttia vasten. Asuinrakennuksessa oli Kuninkaankadun varressa paritupapohjainen asunto, jossa keskellä oli eteinen ja keittiö. Niiden molemmin puolin oli sali ja päädyissä kamari. Koulukadun puoleisessa siivessä oli eteinen ja keittiö sekä niiden molemmin puolin salit. Paritupapohjaisen osan ja Kuninkaankadun puoleisen siiven välissä oli lisäksi kaksi rakennusrungon levyistä huonetta. Molempien sisäänkäyntien edessä olivat kuistit. Huoneistot olivat yhteydessä toisiinsa. Päärakennuksen julkisivut saivat koristeellisen uusrenessanssivuorauksen. Suunnitelmat laati John Fredr. Lindegren.

Tontin etelärajalla olevassa ulkorakennuksessa oli toisessa päässä makasiineja ja toisessa päässä leivintupa, jonka iso uuni palveli myös saunan ja pesutuvan uunina. Rakennuksen alla oli kellari. Pappilankatua vasten olevan ulkorakennuksen keskellä oli katettu porttikäytävä ja sen toisella puolella lato, toisella talli ja navetta. Käymälä oli erillisenä kylkiäisenä navetan kohdalla. Naapuritonttia vasten oleva rakennus muodosti vinkkelin Pappilankadun suuntaisen rakennuksen kanssa, ja siinä oli rekihuone ja halkovaja.

Vuonna 1891 tehtiin Kuninkaankadun puoleisen siiven kuistin paikalle lisäys, johon tuli keittiö ja kuisti. Suunnitelmat laati John Fredr. Lindegren.

Vuodelta 1898 oli Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus. Pihan puolelle tehtiin uusi siipi, johon tuli keittiö ja kamari. Tämän uuden siiven ja Koulukadun puoleisen siiven väliin tehtiin lasikuisti. Edellisessä suunnitelmassa olleet keittiö ja kuisti poistuivat uuden tieltä. Ehdittiinkö kaikkia edellisiä muutoksia toteuttaa, jäi arvailujen varaan. Vuonna 1910 haluttiin uuden keittiön yhteyteen tehdä oma sisäänkäynti ja sen eteen pieni kuisti.

Vuonna 1900 avattiin Kuninkaankadun puolelle, molempien salien kohdalle liikkeen sisäänkäynti ja näyteikkuna. Vuonna 1912 tuli liikehuoneistoja lisää. Kuninkaankadun ja Koulukadun kulmassa yhdistettiin huonetiloja siten, että siihen saatiin iso myymälähuone, johon tuli kulmaovi ja näyteikkunat sekä Kuninkaankadun että Koulukadun puolelle. Kuninkaankadun lännenpuoleisessa salissa olleen liikkeen sisäänkäynti ja ikkunat järjestettiin nyt niin, että keskelle tuli ovi ja sen molemmin puolin näyteikkunat. Koulukadun puoleisen siiven toiseen päähän avattiin uusi myymälä, jonka oven viereen tuli näyteikkuna. Muutoksen yhteydessä tehtiin Koulukadun siipeen pihan puolelle laajennus, johon tuli sisäänkäyntejä, keittiö ja kamari. Arvi Leikarin tekemässä suunnitelmassa uudet ovet ja ikkunat sopeutuivat rakennuksen aikaisempaan uusrenessanssivuoraukseen. Kulmaoven yläpuolelle oli piirretty pieni torni.

Vuonna 1908 tehtiin muutoksia pakarituparakennuksessa. Iso tupa jaettiin kahdeksi huoneeksi ja tulisija korvattiin entistä pienemmällä. Kamariin tuli oma lämmitysuuni. Leivintuvan uunin viereen tehtiin edelleen muuripata, mutta saunan uuni jäi pois.

Vuonna 1927 avattiin Kuninkaankadun puolelle taas uusi liike. Oven toiselle puolelle tuli näyteikkuna, joka noudatti samaa tyyliä kuin julkisivulla jo ennestään oleva. Vuonna 1932 suunniteltiin näyteikkunaa oven toisellekin puolelle. Julkisivun länsipäähän jäisi vielä yksi asuinhuoneen ikkuna. Vuonna 1936 tehtiin tulisijamuutoksia kampaamossa, johon uusi ikkuna olisi tullut. Käy ilmi, että se oli jäänyt tekemättä. Samalla muutettiin tontin eteläsivulla oleva rakennuksen leivintupa-osa huoneen ja keittiön asunnoksi. Siihen tuli myös WC. Leivinuuni purettiin. Ulkorakennukseen tuli ensimmäinen autotalli.

Vuonna 1856 tehtiin liike- ja asuinrakennuksessa muutoksia. Kuninkaankadun puolen sisäänkäynnit uusittiin ja kaikki ikkunat muutettiin suuriksi, yksiosaisiksi näyteikkunoiksi, joiden yläpuolelle tuli pieni lippa. Väliseiniä purettiin. Kuninkaankadun varrelle tuli neljä liikehuonetta, josta yksi oli varustettu kukkakaupaksi. Sillä oli pieni WC ja yhteinen ulko-ovi viereisen liikkeen kanssa. Toiseen liikkeeseen liitettiin työhuone rakennuksen entisestä keittiösiivestä. Siipeen jäi vielä 20 m² asunto, jossa oli huone ja keittokomero sekä WC. Keskimmäiseen liikehuoneistoon oli oma sisäänkäynti sekä kadun että pihan puolelta. Lisäksi huoneistoon liittyi pieni varasto ja WC. Kulmassa oleva liike liittyi viereiseen asuntoon. Liikkeen vieressä oli työhuone. Asunnossa oli olohuone, ruokailuhuone, makuuhuone, halli, eteinen, keittiö ja kaksi WC:tä, joista toinen oli liikkeen keittiön ja eteisen yhteydessä, toinen hallin yhteydessä. Toisessa huoneistossa oli huone, keittiö, halli ja eteinen sekä WC. Rakennukseen tehtiin keskuslämmitys. Lämmitysuunit purettiin. Kellarikerrokseen tuli paitsi pannuhuone ja polttoainevarasto myös sauna ja ruokakellari. Koulukadun siipeä oli jossakin aikaisemmassa vaiheessa levitetty koko pituuden mitalta.

Vuonna 1959 purettiin ulkorakennuksen kyljessä ollut käymäläosa. Sekä tallista että navetasta tehtiin autotalleja. Naapuritonttia vasten olevaa ulkorakennusta ei enää ollut.

Nykytilanne
Kadunvarsirakennus
Pohjoissiipi pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, katujulkisivu vaakalaudoitettu, pihajulkisivussa peiterimavuoraus, satulakatto, isot näyteikkunat vuodelta 1956. Itäsiipi lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus. Pihasiipi vuodelta 1898 (Arvi Leikari).

Piharakennus
Pitkänurkkainen ulko- ja asuinrakennus, peiterimavuoraus, satulakatto, länsiosa rakennettu v.1854. Nykyisen ulkoasun henki sama kuin 1889 muutospiirustuksessa (John F. Lindegren)

Ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimavuoraus, rakennettu 1800-luvun alkupuolella

Portti
Ulkorakennuksessa läpikäytävä portti Pappilankadulle, vanhat porttilehdet.