Närwe

Historiaa
Vuoden 1756 tonttikartan liitteen mukaan tontti kuului Närvelinille. Vanha tullihuone sijaitsi tämän tontin kulmassa. Vuonna 1800 tontti oli porvarinleski Leena Birgstedtin omistuksessa. Hänellä oli yli viisi tynnyrinalaa peltoa, lisäksi paljon niittyä, kaksi ruoka-aittaa sekä puoli riihtä latoineen, luuva, ranta-aitta ja lastauslaituri. Rikkaalla leskellä oli vielä laivanosuuksia, saatavia ja käteistäkin.

Palovakuutukset
Palovakuutus tontille otettiin vuonna 1847, jolloin talon omisti kauppias Johan Wilhelm Nordling. Päärakennus Kuninkaankadun varressa oli vanha ja kohtalaisessa kunnossa, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Sen ikkunat olivat neliruutuisia, ja niitä oli 14. Ovia ja portaita tähän rakennukseen oli useita. Rakennuksessa oli käytävä, eteinen, yhdistetty pakkahuone ja kauppapuoti ja viisi kamaria. Viidessä asuinhuoneessa oli paperitapetit ja puoliranskalaiset ovet, joista eteisen oven lisäksi toinenkin oli pariovi. Uuneista yksi oli nelikulmainen ja kaksi pyöreää, ruskealasitteista, kaksi tiilimuuria ja kaksi keittiön liettä. Kaupan sisustus koostui seiniä kiertävistä hyllyistä ja lokeroista, jotka olivat öljyvärillä maalatut.

Toinen asuinrakennus, joka sijaitsi tontin keskellä, päärakennuksen suuntaisena, oli osaksi vanha, osaksi vuonna 1830 rakennettu, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Siinä oli neljä huonetta: eteinen, käytävä ja kamari sekä makasiini. Tulisijoina oli kaakeliuuni ja leivintuvan uuni. Rakennuksen alla oli holvattu tiilikellari. Lisäksi tontilla oli kaksi ulkorakennusta joita ei vakuutettu.

Vuonna 1878 otti köydenpunojamestari K. R. Rostedt talolle uuden vakuutuksen. Päärakennus oli nyt laudoitettu ja maalattu keltaisella öljymaalilla. Rakennuksessa oli kaksi eteistä, neljä salia, kolme kamaria ja kaksi keittiötä ja kaksi katettua porrasta. Kaakeliuuneja oli seitsemän ja keittiön liesiä kaksi. Vuoden 1847 jälkeen rakennus oli paitsi laudoitettu ja maalattu, saanut uudet kaakeliuunit kaikkiin huoneisiin. Niistä kaksi oli posliinia. Myös toinen keittiön liesi oli uusittu. Myös kaikki lattiat oli uusittu, tehty kaksi kuistia, uusittu viisi puoliranskalaista ovea ja 18 uutta ikkunaa oli asennettu, kaikki nämä öljymaalattu. Kuuteen huoneeseen oli laitettu ranskalaiset tapetit ja keittiö sekä eteinen oli paperoitu konepaperilla. Yksi sali ja kamari sekä porras oli sisustettu täysin uudelleen. Myös koko rakennuksen lautainen vesikatto oli uusittu.

Toinen asuinrakennus oli edelleen laudoittamaton. Tiloiksi mainittiin nyt pakari- ja pesutupa, eteinen, kellarin päällä oleva varasto sekä rakennuksen keskellä oleva käytävä, joka johti puutarhaan. Leivintuvan uuni samoin kuin pesutuvan uuni olivat uusia. Ulkorakennus oli osittain vanha, mutta osittain vuonna 1860 rakennettu, osittain laudoitettu ja punaiseksi maalattu. Tiloja oli kaksi makasiinia, kaksi puuvajaa, kaksi latoa ja navetta. Rakennus muodosti nyt vinkkelin, ja uutta oli Tullivaheen suuntainen siipi. Lisäksi tontilla oli erillinen käymälä. Käymälän ja navetan väliin oli aidattu pieni karjapiha.

Muutospiirustukset
Tontilla oli Kuninkaankadun varressa pitkä asuinrakennus, jonka sivulla oli peräti 12 ikkunaa. Vuonna 1889 haluttiin rakennuksen ikkunoista yksi muuttaa sisäänkäynniksi, sillä rakennuksessa toimi kirjakauppa. Kaupan ovi oli pariovi, ja sen eteen tuli korkeat, jalkakäytävän suuntaiset, kahdelta puolelta noustavat portaat. Rakennuksessa oli leveä vaakalaudoitus ja kuusiruutuiset ikkunat, joissa oli kustavilainen kehyslistoitus. Tontti jatkui pitkälle Turkuun vievän maantien eli nykyisen Tullivaheen vartta. Vuonna 1893 suunniteltiin tontin peräosaan kasvihuone, johon tuli myös lämmityslaite.

Vuodelta 1902 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus. Se koski pihalla olevaa rakennusta, joka vuoden 1878 palovakuutuksessa oli merkitty numerolla 3. Rakennuksessa oli ollut leivintupa, eteinen ja sauna. Nyt haluttiin eteinen ja sauna yhdistää yhdeksi asuinhuoneeksi purkamalla huoneiden välinen seinä. Saunan uuni korvattiin tavallisella lämmitysuunilla ja sisäänkäynniksi rakennettiin harjakattoinen, vinoruutuisilla ikkunoilla varustettu kuisti. Rakennuksessa oli kuusiruutuiset ikkunat ja kaksijakoinen vuorilaudoitus. Tämän rakennuksen vieressä oli makasiinirakennus, jonka alla oli korkea kellari. Rakennusten katto yhdistettiin ja niiden välille jäi portein varustettu käytävä, josta pääsi puutarhaan. Katto sai katteekseen asvalttihuovan.

Vuonna 1918 teki Arvi Leikari suunnitelman, jonka mukaan pitkää rakennusta levitettiin miltei koko pituudelta. Kaksi kuistia purettiin pois. Laajennusosaan tuli kolme keittiötä, kolme kamaria, kaksi isoa eteistä ja kuusi sisäänkäyntiä. Vanhan osan tulisijoista kuusi oli ollut kadunpuoleista ulkoseinää vasten ja ne siirrettiin nyt rakennuksen keskelle. Muutoksen jälkeen rakennuksessa oli kolme huoneistoa, joissa kaikissa oli neljä huonetta ja keittiö sekä erikseen keittiön ja asunnon sisäänkäynti.

Nykyisen Tullivaheen puolelle tuli uudisrakennus, joka korvasi aiemman vinkkelimallisen ulkorakennuksen. Rakennukseen tuli neljä kahden huoneen ja keittiön asuntoa. Pihan keskellä oleva pakaritupa ja makasiinirakennus purettiin ja lähelle tontin länsirajaa tuli uusi ulkorakennus, jossa oli kaksi isompaa varastohuonetta, kahdeksan puuvajaa ja seitsemänosastoinen käymälä. Rakennusten julkisivut oli esitetty jugendvaikutteisiksi. Tontin Tullivaheen puoleinen peräosa oli jo erotettu omaksi tontikseen.

Vuonna 1924 tontille rakennettiin pieni kioski.

Kuninkaankadun varren asuinrakennus tuhoutui tulipalossa ja vuonna 1937 tilalle siirrettiin lasitehtaan entisiä työväenasuntoja. Kaksikerroksisessa rakennuksessa oli kaksi porrasta ja molemmissa kerroksissa neljä huoneen ja keittiön asuntoa. Kellarikerroksessa oli sauna.

Vuonna 1955 otettiin Tullivaheen puoleisen rakennuksen ullakkotiloja asuinkäyttöön. Samalla rakennettiin keskuslämmitys ja mukavuudet. Vuonna 1957 korvattiin ulkorakennus pienellä pulpettikattoisella rakennuksella, johon tuli kaksi puuvajaa ja toinen vaja sekä kahden auton talli.

Vuonna 1968 tontille rakennettiin taas kioski.

Vuonna 1995 Kuninkaankadun varren rakennuksen kaksi asuinkerrosta kunnostettiin huoneen ja keittiön asunnoiksi, joissa oli ajanmukainen keittiö ja peseytymistila. Huoneistoja oli yhteensä kahdeksan. Tullivaheen puoleiseen rakennukseen kunnostettiin alakertaan yksi kahden huoneen ja keittiön ja kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä ullakkokerrokseen yksi kahden huoneen ja yksi huoneen ja keittiön asunto.

Nykytilanne
Asuinrakennus Kuninkaankadun varressa
2-kerroksinen puinen asuintalo. Siirretty tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen paikalle 1937, peiterimavuoraus, satulakatto (alun perin lasitehtaan työväenasuntoja)

Tullivaheen puoleinen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, vaakalaudoitettu, rakennettu 1915, suunnittelija Arvi Leikari

Ulkorakennus
Rapattu ulkorakennus.