Mestlä

Kuninkaankatu 26, Kiinteistötunnus 001-156-3 Vanha tontinnumero 21-22

Historiaa
Vuonna 1756 Mestlän tontin omisti Wilhelm-niminen raumalainen. Vuonna 1800 Mestlän tontin toisen puolikkaan eli tontin 21 omisti entisen kengittäjän leski Stina Gestelin. Hänellä oli tynnyrinala peltoa ja lisäksi niittyä. Toinen puoli tontista, tontti 22, kuului Henrik Österbergille ja entisen porvarin leskelle, Liisa Wilhelmille. Österbergillä oli yli tynnyrinala peltoa, ruoka-aitta, puolet riihestä ja ladosta sekä kaksi ranta-aittaa. Myös Liisa Wilhelmillä oli vähän peltoa ja niittyä.

Palovakuutukset
Palovakuutuksen oli vuonna 1848 ottanut kauppaporvari Joel Gustaf Berglund. Tontilla oli Kuninkaankadun varrella asuinrakennus ja sen kyljessä keittiö-osa sekä siipirakennus tontin länsirajalla. Tontin pohjoisrajalla oli ulkorakennuksia. Päärakennus oli vanha, laudoitettu ja punaisella vesimaalilla maalattu. Siinä oli eteinen, kaksi salia ja neljä kamaria. Ulkoporras oli katettu. Ikkunoita oli yhdeksän kuusiruutuista. Eteisen ovi oli pariovi ja malliltaan puoliranskalainen, Oven yläpuolella oli ikkuna. Eteisessä oli komero. Väliovet olivat puoliranskalaisia peiliovia. Viidessä huoneessa oli paperitapetit ja jalkalistat. Kaakeliuuneista yksi oli nelikulmainen ja ruskealasitteinen, toinen pyöreä ja ruskea sekä yksi nelikulmainen, valkoiseksi lasitettu. Lisäksi oli kaksi tiilestä muurattua kaakeliuunia. Savupiippuja oli neljä. Keittiö, pihan puolella, oli hiljakkoin rakennettu hirrestä, laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli keittiönuuni. Ikkunoita keittiössä oli yksi suurempi ja yksi pienempi. Väliovi oli puoliranskalainen peiliovi. Asuinrakennuksen kanssa yhteen rakennettu länsi-siipi oli vanha, laudoittamaton ja punamullattu. Tiloja oli eteinen, keittiön leivintupa sekä aitta ja liiteri. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Ikkunoita oli kolme. Väliovia oli yksi puoliranskalainen ja neljä lautaovea. Leivintuvan uuniin liittyi myös saunan uuni.

Asuinrakennuksia oli vielä tontin pohjoisrajalla oleva hirsirakennus, joka oli pystytetty vuonna 1827 ja oli laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli eteinen ja kaksi kamaria, joissa oli kaakeliuunit. Ikkunoita oli kaksi, lisäksi yksi puolikas. Ulko-ovi oli kaksinkertainen lautaovi ja kaksi väliovea puoliranskalaisia. Kaakeliuunit olivat nelikulmaisia ja lasitettuja.

Ulkorakennus oli vanha, hirsinen, vinkkelimallinen rakennus tontin länsi- ja pohjoiskulmassa. Siinä oli liiteri, vaunuvaja, talli, navetta ja käymälä. Ajo- ja käyntiportti vakuutettiin myös. Vakuuttamatta jätettiin lautainen puuliiteri.

Talossa sattui tammikuussa 1855 palovahinko, jossa kärsivät, paitsi tämän tontin, myös naapurin ulkorakennukset. Tuli oli päässyt irti puuliiterissä, mutta syy ei selvinnyt.

Vuonna 1878 tehtiin uusi palovakuutus. Talo oli silloin kauppias Fredrik Lehtisen omistuksessa. Päärakennus oli laudoitettu ja maalattu öljymaalilla itäsivulta ja katusivulta. Rakennuksessa oli kahdeksan asuinhuonetta, kaksi tampuria, keittiö ja kaksi katettua sisäänkäyntiä. Palovakuutukseen liittyvään asemapiirrokseen on päärakennukseen merkitty myös väliseinien paikat. Selviää, että rakennuksen lähtökohtana on karoliininen keskeissalipohjakaava: sali ja eteinen keskellä sekä molemmissa päissä kamarit. Tähän perustyyppiin on lisätty toinen vastaava pohja. Erillinen keittiöuloke oli nyt hävinnyt ja sen sijaan oli länsisivun siipeä uudistettu, niin että osan ilmoitettiin olevan vanhaa, osan rakennettu vakuutuksenottovuoden kesällä. Rakennus oli osittain vuorilaudoitettu, mutta ei maalattu. Rakennuksessa oli leivin- ja pesutupa, keittiö ja sali. Rakennuksen jatkeena oli lautainen puuvaja. Myös eteisen ja kaksi kamaria sisältävä asuinrakennus oli jäljellä. Kaikkien rakennusten katteena oli lauta.

Seuraava vakuutuskirja on vuodelta 1898. Talon omistaja oli edelleen kauppias Fredrik Lehtinen. Päärakennuksen vuorilaudoituksen sanotaan olevan peräisin vuodelta 1878. Rakennuksessa oli kaksinkertainen huopakatto. Nyt myös pihasiipi oli laudoitettu ja maalattu osaksi öljymaalilla, osaksi punamullalla. Rakennuksessa on tiilikatto. Sen alla on sekä holvattu että holvaamaton kellari.

Pihan perällä oleva hirsinen ulkorakennus, jossa oli karjasuojatiloja, ilmoitetaan hiljakkoin rakennetuksi. Se oli osittain laudoitettu ja maalattu osin öljy-, osin sekoitusvärillä. Puuhuonerakennus oli ennallaan.

Vuodelta 1901 on suunnitelma siitä, kuinka sähkövalo saataisiin osaan asuinrakennusta.

Tontin perällä oli ulkorakennus, joka oli hirsinen, vuoraamaton ja punaiseksi maalattu. Siinä oli talli, navetta, vaunuvaja, makasiini ja käymälä. Lisäksi oli vielä toinen lautainen puuvaja.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1881 on muutospiirustus, joka koskee pihalla olevaan pieneen rakennukseen tehtävää kuistia. Kuisti olisi harjakattoinen ja sen pystylaudoitus päättyisi nirkkoaiheeseen. Parioven yläpuolelle tulisi ristikkoruutuinen, koristeellinen ikkuna. Rakennuksen ikkunat olisivat kuusiruutuiset ja klassistisesti kehystetyt.

Vuodelta 1888 on John Fredr. Lindegrenin laatima julkisivupiirustus. Hyvin koristeellinen, uusrenessanssiasuinen julkisivu jakautuu Lindegrenin käyttämään tapaan symmetrisesti kahteen puoliskoon keskellä olevaa pilasteria pitkin. Muun koristeellisuuden lisäksi Lindegren on tässä käyttänyt komeita kattokoristeita. Vuodelta 1893 on muutospiirustus, joka paljastaa myös kadunvarsirakennuksen pohjan symmetriseksi. Muutoksen aiheena on yhden kamarin muuttaminen keittiöksi, mikä vielä lisää symmetrisyyttä.

Vuonna 1916 toiminimi Veljekset Lindbergin omistuksessa olevaan rakennukseen tehtiin muutoksia. Piirustukset laati Arvi Leikari. Pihan puolen siipeä jatkettiin, mutta myös Kuninkaankadun osassa tehtiin muutoksia. Yhtä väliseinää haluttiin siirtää, jotta nyt pihanpuolen nurkkahuoneessa olevaan keittiöön saataisiin lisää tilaa. Rakennuksen katujulkisivuun oli tehty myös liikkeen ovi ja näyteikkunat. Miltei kaikki pihasiiven tilat haluttiin ottaa polkupyöräpajan käyttöön. Sauna ja leivintupa piti myös siirtää. Rakennuksen kiviseen jatko-osaan tuli yhdistetty pesu- ja leipomohuone sekä polkupyöräpajan käyttöön yksi huone. Pihan perällä olevaan ulkorakennusosaan jäi kaksi liiteriä ja makki.

Vuonna 1921 suunniteltiin kivisen osan muuttamista polkupyöräverstaan pajaksi ja korottamista kaksikerroksiseksi. Seuraavana vuonna pajaosaa haluttiin laajentaa ja ottaa myös kellari käyttöön.

Vuonna 1937 tehtiin monenlaisia muutoksia. Katujulkisivulle tehtiin koko matkalle suuria näyteikkunoita ja yhden liikehuoneiston oven lisäksi kaksi uutta. Pihasiivessä purettiin rakennuksen keskellä olevien kahden huoneen välinen seinä, niin että huoneista saatiin yhtenäinen liikehuoneisto. Pohjapiirustuksesta selviää, että rakennuksessa oli kolme erillistä liikehuoneistoa ja kauppojen takahuoneina oli jäljellä pari keittiötä ja kamaria. Samana vuonna rakennuksiin vedettiin keskuslämmitysputket. Keittiöiden liesiä ei purettu, vaikka muut tulisijat saivat väistyä. Kiviosan kellariin tehtiin kattilahuone ja varastotila. Ensimmäinen kerros oli verstas, jossa oli myös ahjo. Toiseen kerrokseen suunniteltiin asunto, jossa oli olohuone, makuuhuone, sali, keittiö ja halli.

Vuonna 1945 suunniteltiin jälleen muutoksia pihasiivessä. Puisesta osasta haluttiin kaksikerroksista ja alakerran korjaamon yläpuolelle tulisi neulomo. Suunnitelma jäi toteutumatta, mutta ajatus kaksikerroksisuudesta jäi elämään. Vuonna 1949 suunniteltiin yläkertaan asuntoa, jossa olisi makuuhuone, olohuone, keittiö ja halli. Asunnossa olisi myös WC ja keittiössä sähköhella. Suunnitelma jäi toteutumatta.

Seuraavan kerran muutoksia tehtiin 1970-luvulla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 1975, tehtiin rakennukseen WC:t liikkeiden käyttöön. Polkupyöräliikkeen tiloista purettiin väliseiniä ja poistettiin konttoriosat. Liikkeestä tuli entistä avarampi. Tontin pohjoisrajalla olevasta ulkorakennuksesta purettiin käymälät ja tilat liitettiin varastohuoneeseen. Tontilla oleva pieni asuinrakennus sai myös mukavuudet, eli WC-komeron kuistille ja veden keittiöön. Lämmitysuuniin tuli varaava sähkölämmitys. Kivisessä verstasrakennusosassa tehtiin kellarikerrokseen sauna. Ensimmäisen kerroksen tiloista erotettiin pieni henkilökunnan sosiaalitila. Myöhemmin purettiin kadunvarsirakennuksessa olleen liikkeen ja pihasiivessä olleen verstaan välinen seinä pois, ja tehtiin kauemmaksi uusi väliseinä. Myymälän pinta-ala kasvoi 70 m2 130 m2.

Vuonna 1987 yhdistettiin rakennuksen keskellä oleva myymälä rakennuksen länsiosan liikehuoneistoon. Kahden huoneen väliseinät poistettiin, mutta keskelle jäi vielä toimistohuone. 1993 yhdistettiin rakennuksen itäpäädyn huoneisto muuhun myymälätilaan. Tila oli aikaisemmin jakautunut kolmeksi huoneeksi, mutta nyt väliseinät poistettiin. Vuonna 1999 tehtiin sopeuttavia julkisivunmuutoksia. Listoituksilla ja uusilla ovilla on haettu suurten näyteikkunoiden vuoksi kadotettua uusrenessanssi-ilmettä. Muutokset suunnitteli Jukka Koivula.

Nykytilanne
Kadunvarsirakennus
Lyhytnurkkainen liikerakennus, uusrenessanssivuoraus vuonna 1888 (John F. Lindegren), pihajulkisivussa peiterimavuoraus, satulakatto, suuret näyteikkunat vuodelta 1937. Sopeuttavia muutoksia julkisivussa 1999

Piharakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1827, peiterimavuoraus, satulakatto

Verstasrakennus
Puu- ja tiilirakenteinen, 2-kerroksinen verstas- ja asuinrakennus

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus

Portti
Vuonna1985 tehty, 1900-luvun alkupuolella yleistynyttä tyyppiä.