Rautla

Historiaa
Vuonna 1756 Rautilan tontti kuului Sidebergille. Vuonna 1800 tontin omisti Heinr. Östman. Hänellä oli yli neljä tynnyrinalaa peltoa, kaksi aamia peltoa, kaalimaa, kaksi riihtä latoineen, kolme ranta-aittaa, kaksi lastauslaituria ja ruoka-aitta. Lisäksi oli omaisuutena laivanosuuksia ja kauppatavaraa. Perimättömiä saataviakin oli.

Palovakuutukset
Rautlan tontin rakennukset vakuutettiin vuonna 1862. Talon omisti tuolloin laivuri C. F. Bartram. Kuninkaankadun, Isokirkkokadun ja Vähäkirkkokadun rajaamalla tontilla oli kaikkiaan seitsemän rakennusta. Kuninkaankadun varressa oleva päärakennus oli vanha kaksikerroksinen hirsirakennus, joka oli hyvin hoidettu ja hyvässä kunnossa. Rakennus oli laudoitettu ja maalattu keltaisella öljymaalilla. Katto oli lautaa. Alakerrassa oli kahdeksan huonetta, sali, kolme kamaria, tampuri, keittiö, ruokakomero ja eteinen. Uuneja oli viisi kaakeliuunia ja keittiön liesi, johon oli muurattu rautahella ja paistinuuni. Yläkerrassa oli kuusi huonetta, eteinen, kaksi salia, kaksi kamaria ja keittiö, joissa yhteensä neljä kaakeliuunia ja keittiön liesi. Rakennuksessa oli katettu ulkoporras. Päärakennuksen kanssa yhteen rakennettuna oli Kuninkaankadun varressa ulkorakennus. Se oli hirsinen, vanha mutta hyväkuntoinen, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Katto oli lautaa. Tiloja oli vaunuvaja ja kaksiosainen makasiini.

Tontin toinen asuinrakennus sijaitsi tontin pohjoislaidalla, pääty Isokirkkokatua vasten. Hirsisen rakennuksen rakennusvuosi on tuntematon. Rakennuksessa ei ollut laudoitusta, mutta se oli maalattu punamullalla. Katto oli lautaa. Huoneistossa oli kaksi eteistä, sali, kolme kamaria, leivintupa ja sauna. Tulisijoja oli neljä kaakeliuunia, leivintuvan uuni, jossa oli myös liesi sekä holvattu saunan uuni. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Rakennuksen jatkeena sen itäpäässä oli ulkorakennus. Se oli hirrestä, hiljakkoin rakennettu, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli vaunuvaja ja puuliiteri. Lisäksi tontin pohjoisrajalla oli erillinen hirsinen makasiini, joka myös oli rakennettu hiljakkoin, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu.

Tontin itärajalla oli vielä hirsinen, osittain vanha, osittain uudehko ulkorakennus, joka on laudoittamaton, mutta punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli talli, jossa oli heinäparvi, navetta, liiteri ja lato. Lisäksi tontin keskellä oli lautainen käymälärakennus. Vakuutettavaksi tuli vielä kaksi öljymaalilla maalattua ajoporttia, joista asuinpihan puoleinen avautui Isokirkkokadulle ja karjapihan puoleinen Kuninkaankadulle. Myös punaiseksi maalattu aita sekä säleaita, joka oli puutarhamaan ympärillä ja kaivonkehä vakuutettiin. Paitsi erillinen puutarha, oli tontilta erotettu myös karjapiha-alue.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1911 olevan asemapiirroksen mukaan tontilla oli Kuninkaankadun ja Isokirkkokadun kulmassa ollut asuinrakennus ja sen jatkeena ulkorakennusosa. Lisäksi ulkorakennuksia oli Vähäkirkkokadun varrella. Tontin pohjoislaidalla oli rakennusrivi, jota muutos koski. Rakennusta lyhennettiin hieman ja siihen tuli entisen leivintuvan ja kamareiden sijalle muuripadalla varustettu huone ja siihen liittyvät kaksi kamaria, keittiön ja kahden kamarin huoneisto sekä isompi huoneisto, jossa oli keittiö, kuusi huonetta ja kaksi eteistä. Leonard Ahdin suunnittelema julkisivu oli pystylaudoitettu. Nelijakoisen ja parin leveämmän, kuusiruutuisen ikkunan vuorilaudoitus oli melko yksinkertainen.

Vuonna 1922 oltiin Kuninkaankadun ulkorakennusriviin tekemässä torille avautuvaa kioskia. Seuraavana vuonna sai koko ulkorakennusrivi väistyä ja torin laidalle rakennettiin kivinen pankkirakennus. Helsinkiläisen J. G. Palmqvistin suunnittelemassa rakennuksessa on vanhan raatihuoneen muotoja toistava kaksikerroksinen aumakattoinen osa sekä siihen liittyvä mansardikattoinen matalampi osa. Pankin tilojen lisäksi alakertaan tuli kaksi liikehuoneistoa. Toisessa kerroksessa oli asunto ja toimistotiloja. Myös kellarikerros tuli käyttöön. Sinne tuli pannuhuone, pesutupa sekä muita varastotiloja. Uusi rakennus varustettiin vesijohdolla ja viemärillä, pihalle tuli septitankki, sillä kaupungissa ei vielä ollut vesijohto- ja viemärilaitosta. Tontin vanhoista rakennuksista jäivät paikoilleen torin varressa oleva kaksikerroksinen asuinrakennus sekä pohjoisrajalla ollut puurakennus. Myös tontin pohjoisrajalla ollut vanha aitta jäi paikalleen.

Rakennuksessa tapahtui muutoksia vähin erin. Viereinen puurakennus oli väistynyt ja tilalla oli kioski. 1968 tehtiin kellariin pesutuvan paikalle sauna. Talouskellarin ja halkovaraston tilat otettiin muuhun varastokäyttöön. Samanaikaisesti tehtiin kuitenkin myös suurempia suunnitelmia. Vuonna 1968 suunniteltiin kivirakennuksen kylkeen rakennettavaksi tasakattoinen, klinkkeripäällysteinen myymäläosa. Ensimmäistä osaa piti seurata toinen, samantyylinen, siinä vaiheessa kun kivinen pankkirakennus saataisiin purettua pois. Suunnitelmat teki insinööri Risto Niittynen.

Vuonna 1983 muuttui klinkkeripäällysteisen osan ulkonäkö ratkaisevasti. Koko rakennus sai uuden kuoren, joka teki siitä keskellä olevan entisen pankkitalon läntisen siiven. Julkisivuista tuli rapatut, ikkunoista samantyyppisiä kuin toisessa siivessä, ja katto sai näkyviltä osiltaan samanlaisen muodon (myös kattotiilet samanlaisia) kuin toisessakin siivessä. Kuori kuitenkin kätki sisäänsä tasakattoisen liikerakennuksen sellaisenaan. Esimerkiksi ikkunoiden paikat määräytyivät alkuperäisten ikkunoiden paikkojen mukaan. Muutoksen ansiosta liikehuoneiston alakerran tilat laajenivat, sillä alkuperäisen rakennuksen alakerta oli ollut yläkertaa pienempi, ja näyteikkunat olivat sijainneet yläkerran muodostaman katoksen alla. Nyt ikkunat kuitenkin tuotiin uuteen seinäpintaan. Rakennuksen ulkomitat kasvoivat kuitenkin enemmän kuin sisätilat. Tähän vaikutti ennen kaikkea katon muodon muutos. Vanha siipiosa ja uusi siipi oli pyritty erottamaan toisistaan yksityiskohtien avulla. Muutoksen yhteydessä myös pihan alue otettiin käyttöön. Piha-alue ympäröitiin lauta-aidalla, johon tuli korkea portti. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne
Liikerakennus
Rapattu 2-kerroksinen liike- ja asuinrakennus vuodelta 1923 (W. G. Palmqvist), auma- ja taitekatto. Alun perin pankkitalo.

Liikerakennuksen länsiosa
Julkisivu muutettu 1980-luvulla vastaamaan viereisen rakennuksen ulkoasua (Markus Bernoulli). Rakennus on 1960- ja 1970-lukujen taitteesta ja alunperin klinkkeri-lasipintainen, 2-kerroksinen liikerakennus (Risto Niittynen). Vanhempi rakennus oli tarkoitus korvata saman tyylisellä jatkeella, mutta kävikin päinvastoin.

Portti
Iso ajoportti 1980-luvulta.