Hakuni

Eteläpitkäkatu 8, Kiinteistötunnus 001-131-174

Historiaa
Vuonna 1756 oli omistajana Bergman-niminen henkilö. Vuonna 1800 omisti talon raatimies ja kaupungin rahastonhoitaja Erik Elming. Hänellä oli myös peltoa ja niittyä sekä ruoka-aitta tonttialueen ulkopuolella.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1907 on Leonard Ahdin laatima muutospiirustus, joka koski pihalla olevaa leivintuparakennusta ja tontin länsirajalla olevaa ulkorakennusta. Kadun varressa oli toinen asuinrakennus. Leivintuvan ja kamarin käsittävän rakennuksen kyljessä oleva rakennusosa purettiin pois ja tilalle tehtiin kaksi huonetta, joista toinen liitettiin leivintuvan ja huoneen asuntoon, toisesta tuli erillinen asunto, johon tehtiin lämmitysuuni, jossa oli luukkujen takana oleva keittotaso. Ulkorakennuksesta purettiin kylkiäisiä ja muita tiloja uudistettiin. Tiloiksi tuli muutoksen jälkeen navetta, käymälä ja neljä vajaa.

Vuodelta 1914 on Arvi Leikari suunnitellut tontille koristeellisen aidan, jonka laudat olivat yläosastaan muotoiltu niin, että aitaan jäi pieniä aukkoja.

Vuonna 1923 korotettiin rakennusta ullakkokerroksen osuudella. Katusivulle tehtiin myös päätykolmioaihe ja sen kohdalle iso ullakon ikkuna. Ikkunat muutettiin pienistä kuusiruutuisista korkeammiksi T-jakoisiksi. Rakennukseen on piirretty peiterimalaudoitus ja ikkunoiden ympärille tulee hillitysti jugendhenkinen listoitus. Rakennuksessa oli kolme kamaria, keittiö ja kaksi sisäänkäyntiä.

Vuonna 1857 tehtiin muutoksia molemmissa asuinrakennuksissa. Kadunvarren rakennuksesta otettiin käyttöön myös ullakon tiloja. Rakennukseen tuli yksi huoneisto, jossa oli alakerrassa kolme huonetta ja keittiö, yläkerrassa halli ja kaksi huonetta sekä kylpyhuone. Ullakkohuoneiden asumiskäytölle oli ilmeisesti asetettu rajoituksia, sillä piirustuksiin niiden nimitykseksi oli korjattu ”varastohuone”. Toisen rakennuksen tiloja yhdistettiin niin, että asuntoon tulee kaksi huonetta, keittokomero, halli ja pieni WC. Molemmissa rakennuksissa säilyvät tulisijat.

Vuonna 1960 uusittiin ulkorakennus. Sinne suunniteltiin kattilahuonetta, saunaa, ja kellaria sekä kahden auton tallia. Vuonna 1963 oli esillä kadunvarren asuinrakennuksen muutos. Kattilahuonetta, öljysäiliötä ja saunaa ollaankin nyt sijoittamassa asuinrakennukseen. Samassa yhteydessä tehtiin osaan rakennusta betoninen alapohja.

Nykytilanne
Kadun varren asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, ilmeisesti 1700-luvulta, pystylaudoitus, ulkoasu vuodelta 1923 (Maurus Isaksson), satulakatto
Pihalla oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus
Ulkorakennus
Limilaudoitettu uusi autotalli vuonna 1960.