Naol

Historiaa
Vuonna 1756 oli omistajana Packalin. Vuonna 1800 tontti kuulu raatimies ja porvari Christian Paqvalenille. Hänellä oli myös yli 3 tynnyrinalaa peltoa, niittyä, kolme ruoka-aittaa, riihi, lato, ranta-aitta ja lastauslaituri sekä laivanosuuksia

Palovakuutukset
Palovakuutuksen otti vuonna 1853 kapteenin leski S. Liljenberg. Tontilla oli itä-länsi suuntainen päärakennus tontin puolivälissä ja samansuuntainen asuinrakennus tontin pohjoislaidalla. Sen kanssa samassa rivissä oli myös pieni ulkorakennus. Toiset kaksi ulkorakennusta oli tontin itärajalla, joka oli nykyistä rajaa idempänä. Siis nykyisellä katualueella ja osin alueella, joka tänään kuuluu Isomalminkadun toisella puolella olevalle naapuritontille. Umpinainen katu teki suorakulmaisen käännöksen Naulan kohdalla. Portti oli nykyisellä paikallaan. Pihan eteläosa oli puutarhaa ja myös rakennusten länsipuolella oli runsaasti tonttiin kuuluvaa aluetta.

Päärakennus oli rakennettu vuonna 1798. Siinä oli yksi kerros ja lisäksi tulisijaton ullakkokamari rakennuksen keskiosassa. Rakennus oli laudoitettu vuonna 1833 ja punamullalla maalattu. Katto oli lautaa. Huoneita oli eteinen, sali ja kolme kamaria sekä keittiö. Rakennukseen kuului kuistirakennelma, jonka yhteydessä oli myös parveke. Kuisti oli öljymaalilla maalattu. Kuistin yhteydessä mainitaan myös sen ikkuna ja penkit. Asuinrakennuksen ikkunat olivat neliruutuisia, ja niitä oli 13. Väliovia oli viisi yksiosaista ja kaksi pariovea, jotka olivat puoliranskalaisia. Eteisessä oli kaksi komeroa, josta toisesta lähtivät portaat ullakkokamariin ja parvekkeelle. Porras oli vuorilaudoitettu. Huoneista kolmessa oli paperitapetit ja jalkalistat ja yhdessä kangastapetit. Kaakeliuuneista kaksi oli pyörää ja kaksi litteää, ruskealasitteista. Lisäksi oli keittiön liesi, jossa oli leivinuuni. Keittiössä oli myös sermi, joka oli kangasta, ja joka oli tarkoitettu piilottamaan uuni katseilta. Sermi oli maalattu ja sen korkeus oli 3 kyynärää. Savupiippuja rakennuksessa oli kaksi.

Tontin pohjoisrajalla oleva rakennus oli vanha, kunnoltaan välttävä ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli kaksi eteistä, kamari, sauna, puuliiteri ja kaksi ruoka-aittaa, joissa oli ullakko. Tulisijoja oli yksi ruskealasitteinen kaakeliuuni ja saunan uuni, johon kuului myös liesi. Ikkunoita rakennuksessa oli kolme, joista yksi oli vähän muita isompi.  Väliovia oli yksi puoliranskalainen, lisäksi asuinhuonetiloissa oli yksi komero. Kaksinkertaisia lautaovia oli neljä ja yksinkertaisia saman verran. Savupiippuja rakennuksessa oli kaksi. Rakennuksen jatkeena oli ulkorakennusosa, joka oli hirsinen, vanha ja punaiseksi maalattu. Tiloja oli liiteri ja ruoka-aitta. Kaikkien rakennusten katto oli lautaa.

Lisäksi vakuutettiin tontin kaksi porttia, jotka sijaitsivat toistensa kanssa kulmittain kadun varressa. Vakuuttamatta jätettiin tontin itäosassa olevat ulkorakennukset, joista toinen oli hirsinen kärryvaja ja toinen navettarakennus.

Vuonna 1858 vakuutusta uusittaessa olivat vanhat ulkorakennukset kaikki poissa ja saunarakennuksen jatkeeksi oli tehty uusi ulkorakennus.

Muutospiirustukset
Vuonna 1911 tehtiin muutoksia tontin pohjoisen puoleisessa asuinrakennuksessa. Rakennukseen tuli kaksi erillistä huoneistoa, joidenkin väliseinien paikkoja muutettiin, samoin tulisijoja. Toiseen asuntoon tehtiin uusi leivinuuni. Molempien asuntojen eteen rakennettiin uudet kuistit.

Vuonna 1912 Arvi Leikari suunnitteli päärakennukselle uuden vuorilaudoituksen. Toteutus poikkesi hieman suunnitelmasta, kuten usein tapahtui. Rakennuksessa tehtiin muitakin muutoksia. Nykyiset kulmikkaat kuistit ovat peräisin tästä muutoksesta. Rakennus jakautui kolmeksi huoneen ja keittiön asunnoksi. Piirustuksesta selviää, että kapearunkoisen rakennuksen alkuperäinen pohja on symmetrinen, keskellä oli huone, jonka päällä oli ullakkohuone, sen molemmilla puolilla isot salit ja molemmissa päissä yksi kamari. Muutoksessa rakennuksen vanha olemus säilyi, mutta vuotta aikaisemmin Leikari oli tehnyt päärakennusta varten laajennussuunnitelman, joka olisi muuttanut rakennuksen mittasuhteita ja ulkoasua oleellisesti. Ulkoasusta olisi tullut jugendhenkinen. Portin vieressä olevaa rakennusta muutettiin samassa suunnitelmassa esitetyn kaltaiseksi. Rakennus sai uuden, nykyisen kaltaisen vuorilaudoituksen, sitä korotettiin ja asuintiloja lisättiin. Rakennukseen jäi edelleen ulkorakennusosa. Vuonna 1929 päärakennuksen keskiosaan suunniteltiin toisen kerroksen asunto.

Ulkorakennus tuhoutui talvisodan pommituksessa. Sen tilalle rakennettiin 1940 kalkkihiekkatiilinen uusi ulkorakennus, jossa oli käymälä ja puusuojia. Vuonna 1957 rakennukseen tehtiin sauna.

Päärakennukseen tehtiin vuonna 1970 kaikkiin kolmeen asuntoon WC.

Vuonna 1985 kunnostettiin porttia ja sen viereen tehtiin aita ja uusi ajoportti. Tontin pohjoisosan rakennukseen tehtiin WC- ja suihkutilat. Vuonna 1989 muutettiin tontin pohjoisrajalla olevan rakennuksen kaikki tilat asuintiloiksi. Käytännössä vanha ulkorakennusosa rakennuksen länsipäässä tehtiin kokonaan uudelleen. Rakennuksen itäpää tuli toimistokäyttöön. Vuonna 1990 loput ulkorakennustilat muutettiin asuintiloiksi ja päärakennuksen tilat jälleen yhdeksi asunnoksi. Saunarakennusta oli muutettu paremmin ympäristöön sopivaksi vuonna 1994. Jukka Koivula suunnitteli1980-luvun viimeiset ja 1990-luvun muutokset.

Nykytilanne
Asuinrakennus tontin keskellä
Pitkänurkkainen asuinrakennus vuodelta 1798, uusrenessanssivuoraus 1800-luvun lopulta, rakennuksen keskellä vanha ullakkokamari, aumakatto. Nykyinen vuoraus on hengeltään vuonna 1912 tehdyn suunnitelman mukainen (Arvi Leikari)

Tontin laidalla oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen rakennus, jossa on ollut samassa rivissä sekä asuin- että ulkorakennus, uusrenessanssivuoraus, rakennettu n. vuonna 1800. Nyt kokonaan asuintiloina. Nykyinen ulkoasu noudattaa vuoden 1911 suunnitelman henkeä (Arvi Leikari).

Saunarakennus
Uudisrakennus, joka tehtiin talvisodan aikana tuhoutuneen ulkorakennuksen tilalle. Rakennus oli kunnostettu nykyiseen muotoonsa 1990-luvulla (Jukka Koivula)

Portti
Hirsipylväiden varassa oleva portti, rakennettu 1600 -1700-luvuilla, maamme tiettävästi ainoa säilynyt tämän tyyppinen portti