Tulli

Palovakuutukset
Palovakuutuksen oli ottanut vuonna 1864 laivuri Otto Karlsson. Silloin vakuutettiin päärakennus, joka sijaitsi vinkkelinä Kuninkaankadun kulmassa. Rakennus, joka vielä oli laudoittamaton ja maalaamaton oli rakennettu saman vuoden kesällä. Rakennuksessa oli tiilikatto, jonka alla ei ollut tuohta. Rakennuksessa oli kuisti, eteinen, sali, kahdeksan kamaria ja keittiö sekä kaksi sisäänkäyntiporrasta. Kaakeliuuneja oli kymmenen ja lisäksi keittiön liesi, jossa oli rautahella ja paistinuuni.

Kahta vuotta myöhemmin tehtiin uusi vakuutuskirja, sillä rakennuksia oli tullut lisää. Tontin itä- ja etelärajalle oli noussut vinkkelimallinen ulkorakennus vuonna 1865. Siinä oli tiilikatto, jossa ei ollut tuohta välissä. Rakennuksessa oli talli, jossa oli heinäyliset ja navetta, sekä käymälä, lantaruuma ja makasiini, jossa oli ullakko. Tontille oli myös saatu portti, jossa oli erillinen jalankulkuportti. Lisäksi tontilla oli lautarakenteinen puuliiteri, hirsinen pesutupa tai sauna, sekä kaksi hirsistä makasiinirakennusta, joita ei ollut katsottu aiheelliseksi vakuuttaa.

Vuonna 1859 otettiin vakuutuksen piiriin jälleen uusi rakennus. Se oli tontin länsi- ja eteläsivuilla vinkkelirakennuksena oleva varastorakennus. Rakennus oli hirrestä ja pystytetty vuonna 1868. Rakennuksessa oli tiilikatto, jonka alustan muodosti kaksi lautakerrosta, joiden välissä ei ollut tuohta. Vuoraus ja maalaus puuttuivat vielä. Tiloja oli kolme makasiinia, joissa oli vintti, puuliiteri ja vaunuvaja, joiden seinistä osa oli lautaa. Rakennuksen länsisiiven alla on saksalaisista tiilistä holvattu kellari. Tontilla mainitaan edelleen olevan väliaikaiset hirsinen sauna ja hirsinen makasiini. Sen sijaan edellisen ulkorakennuksen kanssa yhteen rakennettu puuvaja ja yksi hirsimakasiini on purettu.

Vuonna 1872 uusittiin taas vakuutusta. Edellisten rakennusten lisäksi oli tontin pohjois- ja itäsivuille, Kuninkaankadun varteen noussut uusi asuinrakennus. Se oli rakennettu vuosien 1870 ja 1871 aikana ja se oli laudoittamaton, punaisella vesimaalilla maalattu ja siinä oli lautakatto ilman tuohikerrosta. Rakennuksessa oli sali, kolme kamaria, leivintupa, renkitupa, tampuri ja eteinen. Tulisijoja oli neljä kaakeliuunia, kaksi liettä, joista toisessa oli leivinuuni ja kiinni muurattu rautahella sekä muuripata. Rakennuksessa oli kaksi katettua porrasta, joista toinen oli ikkunallinen kuisti. Rakennuksessa oli puiset vesikourut ja seuraavana kesänä katto oli tarkoitus kattaa tiilillä.

Vuonna 1892 oltiin viimeksi mainittuun rakennukseen perustamassa leipomoa. Tarkoitus oli vuokrata leipurille leivintupa. Rakennuksessa oli siinä vaiheessa neljä asuinhuonetta, leivintupa ja keittiö. Samassa rakennusrivissä oli myös pesutupa ja renkitupa. Ennen kuin anomukseen suostuttiin, tarkastettiin palomuurit ja uunin kunto. Uunin edusta ja seinä uunin päältä vaadittiin muuraamaan tiilestä ja välikatto päällystämään pellillä. Lausunnon antaja, entinen leipuri hänkin, arvelee lisäksi, että liiketoiminta on pientä, ja että koko liike muuttaa pian pois, koska paikka oli sijaintinsa vuoksi leipomolle sopimaton.

Muutospiirustukset
Tontin rakennuksista on John Fredrik Lindegrenin laatima muutospiirustus vuodelta 1890. Se koski rakennuksen julkisivuja, jotka saivat uusrenessanssiasun. Toinen julkisivuja koskeva muutospiirustus on vuodelta 1892, jossa yksityiskohdat ovat hieman erilaiset. Vuodelta 1899 on Arvi Forsmanin muutospiirustus, jossa Kuninkaankadun ja nykyisen Tullivaheen kulmarakennukseen pihan puolelle esitetään laajennuksia, joihin tulisi keittiöitä, eteisiä ja avoveranta. Vuodelta 1901 on Arvi Forsmanin laatima piirustus, jossa läpikuljettava portti on korvattu katusisäänkäynnillä.

Tontilla, Kuninkaankadun varrella ja tontin itärajalla olevassa rakennuksessa tehtiin tulisijamuutoksia. Rakennuksessa oli leivintupa ja ehkä myös saunan uunilla varustettu huone sekä kamareita, joista yhtä oltiin muuttamassa keittiöksi. Sisäänkäyntejä rakennukseen oli kaksi, mutta huoneistot eivät ole täysin erillisiä, vaan huoneiden välissä oli ovia.

Vuodelta 1920 on Arvi Leikarin laatima piirustus, joka koski nykyisen Tullivaheen varrella olevaa asuinrakennusta. Rakennuksessa oli kolme keittiötä, joista yhdessä leivinuuni ja lisäksi viisi kamaria. Rakennuksen ulkoasu vastaa 1920 luvun henkeä. Laudoitus oli pysty listalaudoitus ja ikkunoiden yläosa oli jaettu pieniin ruutuihin.

Vuonna 1966 tehtiin asuinrakennuksissa muutoksia. Keskuslämmityksen vuoksi purettiin uuneja. Myös keittiötiloja uudistettiin. Huoneistoihin oli merkitty myös WC-komerot. Vuodelta 1969 oli suunnitelma, jonka mukaan Tullivaheen varrella oleva pieni asuinrakennus korjattaisiin, siihen tehtäisiin kolme huoneen ja keittiön asuntoa sekä sauna. Asuntoihin tulisi myös WC:t.

Nykytilanne
Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1864, rikas uusrenessanssivuoraus 1890 (John F. Lindegren), aumakatto, ruukkutiilikate

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1870 – 1871, uusrenessanssivuoraus 1890, aumakatto, ruukkutiilikate

Asuinrakennus Tullivaheen varrella
Lyhytnurkkainen rakennus vuodelta 1868, peiterimavuoraus, aumakatto, ruukkutiilikate, asuntoja. Nykyinen ulkoasu seuraa Arvi Leikarin suunnitelmaa vuodelta 1920.

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Kuninkaankadun puolella portti, jonka päällys on John F. Lindegrenin suunnitelman mukainen. Porttilehdet on päällystetty kapealla ponttilaudalla ehkä 1950-luvulla.