Iso-Haukk

Eteläpitkäkatu 11, Kiinteistötunnus 001-129-142

Historiaa

Vuoden 1756 asemakartan liitteen mukaan talon omisti Mannelin. Vuoden 1800 veroluettelossa oli omistajana porvari Gabriel Morin, jolla oli peltoa, ruoka-aitta, riihi- ja lato-osuus.

Muutospiirustukset

Vanhin taloa koskeva muutospiirustus on vuodelta 1899 ja se on Arvi Forsmanin laatima. Asemapiirroksesta selviää, että rakennukset olivat suunnilleen samoilla paikoilla kuin nykyisinkin. Päärakennus oli ennen muutosta ollut nykyistä lyhyempi, ja kadun varressa oli lisäksi ollut neliöpohjainen erillinen rakennus. Lisäksi pihan pohjoisosassa oli ollut toinen pieni rakennus, joka oli tarkoitus purkaa samoin kuin pieni kadunvarren rakennus. Päärakennuksessa oli ennestään kadun puolella kaksi isoa salia ja niiden välissä eteinen ja kaksi pientä kamaria. Lisäksi rakennuksen itäpäässä oli viistonurkkainen kamari ja pihan puolella lisäkkeenä keittiö. Rakennuksen keskellä oli kuisti. Muutoksessa rakennusta jatkettiin länsipäästä vähän muun rakennuksen runkoa leveämmällä osalla, johon tuli keittiö, eteinen ja kamari. Tämän jatkeen vuoksi purettiin toinen kadunvarsirakennus ja sen paikalle tuli portti. Lisäksi jatkettiin pihalla olevaa kuistia uudella sisäänkäynnillä. Pihan puolen keittiön sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin myös pieni kuisti. Katujulkisivun keskelle tuli uusi sisäänkäynti. Joidenkin huoneiden väliseinien paikkoja muutettiin ja tulisijoja uusittiin. Keittiöitä oli muutoksen jälkeen kolme. Rakennus sai myös uuden vuorilaudoituksen, nykyisen ristikkokoristeisen uusrenessanssiasun. Julkisivun jatkeena oli samaa aihetta toistava portti. Piirustuksessa on myös suunnitelma ulkorakennuksen uudistamisesta. Rakennukseen tuli eteisellinen talli tai navetta, makasiini, käymälä ja sontaruuma sekä lautavaja.

Pihalla olevaa asuinrakennusta koskeva muutospiirustus on vuodelta 1904. Sekin on Arvi Forsmanin laatima. Rakennuksessa oli leivintupa, sauna ja varasto. Leivintuvan uuniin liittyneestä kiukaasta haluttiin luopua. Tupa haluttiin jakaa väliseinällä keittiöksi ja kamariksi. Rakennuksen pihasivulle tehtiin lautakuisti. Vuonna 1921 purettiin leivintuvan uuni ja sen tilalle tehtiin pienempi puuhella. Varastotila muutettiin keittiöksi, niin että rakennusta voitiin käyttää kahtena erillisenä asuntona

Vuonna 1912 laajennettiin päärakennuksen pihasivulla olevaa keittiötä ja katuovi muutettiin pariovesta yksiosaiseksi. Sen lähellä oleva ikkuna muutettiin korkeaksi ja kapeaksi näyteikkunaksi. Vuonna 1918 tehtiin päärakennukseen toinen katusisäänkäynti julkisivun itäosaan. Vuonna 1920 oven viereen avattiin näyteikkuna. Vuonna 1936 tehtiin pihan perällä olevaan ulkorakennukseen autotalli.

Vuonna 1974 tuli piharakennuksen kuistille pieni WC, vanha keittiö jaettiin keittiöksi ja kamariksi. Alkuperäisen leivintuvan toisesta puolikkaasta tuli nyt kamari ja alkuperäisestä eteisestä, joka viimeksi oli ollut kamari, tuli väliseinän poistamisen jälkeen osa uutta olohuonetta. Uunit hävitettiin.

Kadunvarsirakennusta oli myös muutettu aikojen kuluessa ja vuonna 1967 tehtiin pihan puolella ulokkeena olleeseen keittiöön sauna. Vuonna 1978 tehtiin taas korjauksia. Rakennuksessa toimi kampaamo ja kauneushoitola. Lisäksi siinä oli yksi asunto ja sauna. Katujulkisivussa pienennettiin kahta lähellä länsipäätä ollutta näyteikkunaa. Sisätiloissa purettiin uuneja ja uudistettiin pesu- ja keittiötiloja.

Vuonna 1992 portti ja aita uusittiin vanhan tyyppisiksi. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kadunvarren asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, länsiosa vuonna 1899, tällöin vuorattu uusrenessanssiasuun (Arvi Forsman), satulakatto, näyteikkunoita

Pihan asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, kuisti vuonna 1904 (Arvi Forsman)

Kellari
Tiilinen kellari ja kellarinpäällysrakennus hirrestä

Ulkorakennus
Ulkorakennus hirrestä ja laudasta

Portti
Uusittu vanhan tyyppiseksi vuonna (Leikari 1899).