Frankk

Kuninkaankatu 46, Kiinteistötunnus 001-159-59

Historiaa
Frankin talo kulki 1756 tonttikartan liitteessä Iso Heikkalan nimellä, mutta sen omistajan nimi oli Franck. Vuonna 1800 tontti kuului köydenpunoja Matti Nylundille. Talossa asui myös hatuntekijä Carl Hagblom. Molemmat olivat köyhiä.

Palovakuutukset
Palovakuutuksen otti vuonna 1848 köydenpunojamestari Matts Hällström. Tontilla oli viisi rakennusta, joista päärakennus oli tontin eteläosassa. Sen kanssa kulmittain oli tontin itäsivulla oleva rakennus. Tontin länsirajalla oli yksi rakennus ja Raumanjoen varressa kaksi toisissaan kiinni olevaa rakennusta.

Päärakennus oli tehty 1821. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Katto oli lautaa. Huoneita oli eteinen, sali ja kaksi kamaria. Ikkunoita oli neljä kuusiruutuista ja kaksi puoli-ikkunaa. Eteisen ovi oli kaksinkertaista lautaa ja pariovi. Väliovia oli kolme ja ne olivat puoliranskalaisia. Kahdessa huoneessa oli paperitapetit. Uuneja oli yksi nelikulmainen ja yksi pyöreä, ruskealasitteinen ja yksi tiilinen kaakeliuuni. Savupiippuja oli kaksi. Päärakennuksen kanssa yhteen rakennettu siipirakennus oli tehty vuonna 1847. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Tiloja oli eteinen, kamari ja keittiö. Katto oli lautaa. Ikkunoita oli kaksi ja väliovia, jotka olivat puoliranskalaisia, oli kaksi. Tulisijoja oli keittiön liesi ja tiilinen kaakeliuuni. Rakennuksen ulkoporras vakuutettiin myös.

Tontin länsirajalla oleva rakennus oli vanha, kunnoltaan välttävä, laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli eteinen, leivintupa, makasiini, talli ja navetta. Rakennuksessa oli kaksi ikkunaa, yksi komero, yksi peiliovi ja neljä yksinkertaista lautaovea.

Joen varressa olevista ulkorakennuksista toinen oli tehty vuonna 1842 hirrestä ja siinä oli yksi huone. Toinen on lautainen puuliiteri. Myös tontin kaksinkertainen lautaportti vakuutettiin.

Kesällä 1852 tapahtui talossa palovahinko. Joenvarren ulkorakennukset paloivat kokonaan. Länsirajalla olevan navetan katto tuhoutui osittain tulen, osittain sammutustyön aikaisen purkutyön johdosta.
Muutospiirustukset

Vuodelta 1888 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus tontin rakennuksista. Tontilla on ennen muutosta ollut sen etelärajalla asuinrakennus, joen varressa ulkorakennus sekä tontin länsirajalla rakennusrivi, joka koostui asuinosasta ja ulkorakennusosasta. Joen varren ulkorakennuksessa on ollut kaksi leveämpää ja yksi kapeampi huone. Nyt rakennus haluttiin muuttaa kolmen huoneen ja keittiön asuinrakennukseksi. Keittiö sijoittui kapeampaan rakennuksen osaan ja sai oman ulko-oven. Muun osan runkoa oli ilmeisesti tarkoitus hieman leventää ja sisäänkäynnin eteen rakentaa vielä kuisti.

Isommassa asuinrakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja eteinen. Rakennuksessa oli kaksi sisäänkäyntikuistia. Tontin länsirajan rakennuksen asuinosassa oli eteinen ja tupa. Ulkorakennusosassa oli navetta, talli ja makasiini. Molemmat asuinrakennukset saivat uuden vuorilaudoituksen. Isomman rakennuksen uusrenessanssivuoraus oli koristeellisempi kuin pienemmän. Molempien laudoitus oli kolmijakoinen. Ullakkovyöhyke jakautui isommassa rakennuksessa kasettipintoihin. Sitä jaottelivat myös tiheässä olevat koristeelliset kattokonsolit. Pienemmässä rakennuksessa ullakkovyöhykkeen laudoitus oli sileä ja sitä jaottelivat vain ullakon ikkunat. Isomman rakennuksen ikkunanvuorilaudoitus oli koristeellinen ja päättyi lilja-aiheeseen, pienemmässä ikkunankehyksen muodostivat suorat profiloidut listat. Molempien rakennusten ikkunat olivat ristijakoiset. Piirustuksessa on myös portti. Portin yläpuu päättyi kolmiopäätyaiheeseen. Porttilehdet olivat peilijakoiset.

Seuraava muutospiirustus on vuodelta 1906. Arvi Tuomokosken laatimassa suunnitelmassa on kyse tontin itärajalla olevan asuinrakennuksen jatkamisesta huoneella, keittiöllä ja eteisellä. Vuodelta 1908 oleva muutospiirustus on saman miehen käsialaa, joka esiintyy nyt Arvi Leikari -nimisenä. Siitä selviää, että joen varressa olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön ei toteutunutkaan. Nyt oli ulkorakennuksen paikalle esitetty kokonaan laudasta tehtyä, entisen kokoista ulkorakennusta, jonka joen puolen julkisivu kuitenkin oli tarkoitus varustaa valeikkunoilla ja vuorata asuinrakennuksen tapaan vaakalaudoituksella, jota jäsentäisivät pystylistat.

Tontin länsirajan rakennukseen tehtiin vuonna 1911 uusi käymälä.

Vuonna 1931 varustettiin asuinrakennuksen katusivulle kaksi asuntoa: toiseen tuli iso huone, keittiö ja eteinen, toiseen pieni huone ja keittiö.

Nykytilanne
Kuninkaankatua lähinnä oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1821, myöhäisempi uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto
Itärajalla oleva asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus vuodelta 1847, pystylaudoitettu, satulakatto
Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus, valeikkunat jokirantaan päin (suunnitelma 1906, Arvi Leikari)
Portti
Uusittu vanhaan malliin vuonna 1992.