Ruandla

Historiaa
Vuonna 1756 talo kuului raatimies Stengrundille. Vuonna 1800 tontin omisti ruokatavarakauppias Rehn. Hänellä oli tynnyrinala niittyä ja lisäksi heinämaata.

Palovakuutukset
Leskirouva Augusta Hellsten otti vuonna 1878 vakuutuksen talolle. Päärakennus oli kapean torialueen varressa ja toinen asuinrakennus, joka oli Isokirkkokadun varressa, muodostivat vinkkelin katujen kulmaan. Koulukadun puoleisen rakennuksen kanssa muodosti vinkkelin pihan perällä ollut rakennus. Portti oli torin, eli Kauppakadun varressa. Päärakennus oli vanha, mutta saman vuoden kesänä perusteellisesti kunnostettu, laudoitettu ja keltaisella öljymaalilla maalattu. Huoneita oli viisi: kaksi salia, kaksi kamaria ja eteinen sekä katettu ulkoporras. Neljästä kaakeliuunista kolme oli posliinia. Kaikki huoneet oli kesällä varustettu uusilla ovilla, ikkunoilla, lattioilla, välikatoilla sekä tapeteilla. Rakennuksen katto oli saanut kattohuovan.

Toinen asuinrakennus käsitti myös ulkorakennuksen tiloja. Se oli vanha ja myös kesällä perusteellisesti korjattu, vuorilaudoitettu ja maalattu keltaisella öljyvärillä. Rakennuksessa oli keittiö jossa oli hellaliesi ja leivinuuni, ruoka-aitta ja eteinen sekä käytävä. Myös tässä rakennuksessa ovet, ikkunat, lattiat oli uusittu ja rakennus katettu huovalla. Tämän rakennuksen alla on holvattu kivikellari.

Koulukadun puoleinen rakennus oli myös yhdistetty asuin- ja ulkorakennus. Se oli vanha, osittain laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Rakennuksessa oli lautakatto. Tiloja olivat sali, jossa oli kaakeliuuni, eteinen, talli, navetta ja kaksi latoa. Rakennuksen kanssa yhteen rakennettu pihasiipi oli lautarakenteinen ja punaiseksi maalattu. Se oli uusi, samana vuonna rakennettu ja käsitti puuvajan ja käymälän. Rakennuksessa oli lautakatto.

Muutospiirustukset
Vuonna 1923 rakennettiin tontille pankkitalo. Suunnitelmat laati Kauno S. Kallio, rakennus edusti kaksikymmenluvun klassismia. Puisessa rakennuksessa oli torille päin pylväiden kehystämä sisäänkäynti ja korkeat pieniruutuiset ikkunat. Toisen katujulkisivun keskellä oli myös sisäänkäynti, mutta tätä ei ollut korostettu samalla tavoin kuin pääsisäänkäyntiä. Rakennuksessa oli pysty, peiterimalla varustettu laudoitus ja aumattu tiilikatto.

Vuodelta 1934 on tontilla ollutta Kansallis-Osake-Pankin puista rakennusta koskeva muutospiirustus. Vuonna 1934 tehtiin suunnitelmat rakennuksen liittämiseksi vesijohto- ja viemäriverkkoon ja tiloihin tehtiin WC-tiloja. Kylpyhuone oli rakennuksen asunnossa ollut jo ennestään. Myös huoneiden lämmitysuuneja purettiin mutta keittiön hella jäi paikalleen.

Kansallis-Osake-Pankin rakennuttama nykyinen pankkirakennus on suunniteltu vuonna 1959, suunnittelija arkkitehti Eero O. Kari. Katutasossa oli pankin tiloja ja yläkerrassa asuntoja. Edustava johtajan asunto, jonka pinta-ala oli 163 m2 ja johon kuului olohuone, ruokailuhuone ja halli, sekä kolme makuuhuonetta ja keittiö sekä kylpyhuone, erillinen WC ja vaatehuone. Ajan tavan mukaan yksi makuuhuoneista oli ajateltu apulaisen huoneeksi. Muut asunnot olivat 54 m2 ja 21 m2 huoneistot, joissa molemmissa oli kaksi huonetta ja keittokomero sekä 20 m2 yksiö. Myös rakennuksen kellarikerros on käytetty.

Vuonna 1984 muutettiin toisen kerroksen asuintilat pankin henkilökuntaa palveleviksi tiloiksi. Kellarikerrokseen tuli sosiaalitiloja ja sauna. Vuonna 1998 otettiin ullakon tilat käyttöön. Sinne tuli sauna, aputiloja ja askartelutila. Vuonna 1992 muutettiin toisen kerroksen tilat erilliseksi koulutustilaksi, joka ei palvele enää vain pankkia.

Nykytilanne
Torinvarsirakennus
2-kerroksinen tiilitalo, pankki, suunnitellut Eero O. Kari 1959.  Ulkorakennus Tiilinen ulkorakennus.