Iso-Neol

Eteläpitkäkatu 32, Kiinteistötunnus 001-135-96

Historiaa
Talo kuului vuonna 1800 kirkonvartija Dan. Nåhlströmille. Hänellä oli myös vähän peltoa ja niittyä.

Palovakuutukset
Palovakuutus talolle on otettu vuonna 1859. Talon omisti tuolloin porvari E. G. Sahlstén. Eteläpitkäkadun varrella oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1856. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Ikkunoita oli kolme kuusiruutuista ja kolme ullakon ikkunaa. Katteena oli käytetty saksalaisia kattotiiliä. Huoneita olivat sali, ja kamari ja eteinen. Huoneiden kaakeliuuneista yksi oli vihreälasitteinen ja toinen samanlainen, mutta pyöreä. Kaikki kolme väliovea olivat puoliranskalaisia peiliovia; sisäänkäynnin ovena oli pariovi, joka oli kaksinkertainen lautaovi. Toinen asuinrakennus, jossa oli leivintupa, oli myös pystytetty vuonna 1859. Rakennus sijaitsi tontin länsilaidalla, päärakennuksen kanssa kulmaksi rakennettuna. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton, tiilikattoinen rakennus, jossa oli yksi ikkuna. Myös talon portti vakuutettiin. Vakuuttamatta jätettiin tontin pohjoisrajalla sijaitseva pieni navettarakennus, jossa olivat vain navetta ja eteistila.

Vuonna 1907 oli silloin työmies Isak Lönnrothin omistamassa talossa käynnissä päärakennuksen lisärakennustyö, jonka vuoksi oli otettu lisävakuutus.

Muutospiirustukset
Vanhin piirustus on päiväämätön, mutta ilmeisen varhainen. Sen laatija on J. S. Hafverman, ja piirustus muistuttaa esitystavaltaan laivanrakennuspiirustusta. Piirustus koskee asuinrakennusta, jossa on kaksi lämmitettävää huonetta, sekä päädyssä rakennusrungon levyinen eteinen. Kaikki huoneet ovat peräkkäin. Uuneista toinen on piirretty nelikulmaiseksi, toinen pyöristetyksi. Kuusiruutuisia ikkunoita on katusivulla kaksi. Tiilikatto on piirustuksessa ruudutettu. Kyseessä on vuonna 1856 rakennettu kadunvarsirakennus.

Seuraava piirustus on vuodelta 1893 ja koskee tontilla olevaa ulkorakennusta, joka sijaitsee tontin itärajalla pääty Eteläpitkäkatua vasten. Rakennuksessa on navetta, talli, pari makasiinia ja käymälä sekä lautavaja.

Vuodelta 1906 on Arvi Tuomokosken allekirjoittama muutospiirustus. Rakennuksen Eteläpitkäkadun puoleista osaa jatketaan ja kadunvarsirakennuksen sekä pihasiiven väliseen kulmaan tehdään kuisti. Rakennuksessa on laajennuksen jälkeen kaksi huoneistoa: toisessa kolme huonetta ja leivintupa, toisessa kaksi pientä huonetta ja pieni keittiö. Vanha ulkorakennus joudutaan purkamaan asuinrakennuksen laajennuksen vuoksi ja uusi kaksiosaisen karjasuojan, käymälän sekä lautavajan käsittävä ulkorakennus tehdään pihan perälle. Rakennus saa uusrenessanssihenkisen vuorauksen ja portin. Vuonna 1908 jaetaan iso keittiö kahdeksi pienemmäksi huoneeksi. Huoneistoja tulee kolme. Vuonna 1928 muutetaan vielä yksi kamari keittiöksi ja huoneistoja on neljä.

Vuonna 1983 yhdistetään tilat yhdeksi asunnoksi, jonka pinta-alaksi tulee 126 m2.

Nykytilanne
Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus vuodelta 1856, peiterimavuoraus, pihasiipi myöhäisempi, aumakatto. Ulkoasu vuodelta 1906 (Arvi Tuomikoski, eli aiempi Forsman ja myöhemmin Leikari)

Ulkorakennus
Lomalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Tehty paikalla olleen vanhan mallin mukaiseksi.