Kuuri

Historiaa
Tontti kuului vuonna 1756 postimestari Sonckille. Vuonna 1800 omisti taloa vielä entisen poliisimestarin leski Eleonora Sonck. Hänellä oli vähän peltoa.

Palovakuutukset
Nahkuri Joel Nordberg otti omistuksessaan olleelle talon länsipuoliskolle palovakuutuksen vuonna 1892. Kuninkaankadun varrella oleva asuinrakennus oli hyvässä kunnossa. Se oli osaksi rakennettu vuonna 1888, mutta osaksi korjattu silloin. Rakennus oli laudoitettu, öljymaalilla maalattu ja katettu asvalttihuovalla. Se oli vinkkelirakennus, jonka toinen siipi oli pihan puolella. Asuinhuoneita oli neljä, keittiöitä kaksi, kaksi eteistä ja kaksi lautaeteistä. Toisessa keittiöistä oli lieden lisäksi leivinuuni.

Myös pihan perällä, tontin etelärajalla oleva ulkorakennus vakuutettiin. Se oli vanha, maalaamaton ja laudoittamaton ja katettu kaksinkertaisella laudalla. Rakennuksessa oli kaksi makasiinia, joissa oli myös ullakkokerros. Tontista suuri osa oli puutarhana.

Palovakuutukseen liittyvän asemapiirroksen mukaan tontin toisella puoliskolla oli Kuninkaankadulla oleva asuinrakennus. Ulkorakennus oli pihan perällä toisen tontinosan ulkorakennuksen jatkeena. Keskellä pihaa oli vielä yksi rakennus pohjois-eteläsuunnassa.

Kuurin tontista länteen oli vielä yksi tontti (nro 196). Tontilla oli Kuninkaankadun ja silloisen Rantakadun rajoja seuraileva vinkkelimallinen asuinrakennus ja länsi-etelärajoja seuraileva vinkkeli ulkorakennus.

Vakuutuskirjaa vuonna 1898 uusittaessa oli kuurin asema sikäli muuttunut, että kaavan uudelleen järjestely oli toteutettu sen länsipuolella. Tontin 196 rakennukset oli purettu ja tilalle oli tullut katu, nykyinen Anundilankatu. Päärakennuksen molemmat siivet olivat näin tulleet kadun varteen.

Palovakuutuksen mukaan päärakennus oli rakennettu osaksi vuonna 1868, osaksi vuonna 1888, jolloin vanhaa oli myös perusteellisesti korjattu. Samana vuonna rakennus oli myös osittain uudelleen laudoitettu, maalattu ja katettu asvalttihuovalla. Ulkorakennuksesta kerrottiin, että se oli tehty osaksi entisinä aikoina, osaksi vuona 1896, jolloin vanhakin osa oli korjattu, laudoitettu ja maalattu öljymaalilla. Rakennus oli myös katettu huovalla. Tiloja oli nyt makasiini, kaksi puuvajaa, vaunuvaja, talli ja navetta parvineen sekä käymälä ja lantala. Portista puolet kuului tontin länsipuolen omistukseen. Lisäksi vakuutettiin aita, joka oli maalattu öljyvärillä.

Muutospiirustukset
Vuonna 1897 tontilla tehtiin muutoksia. Ne koskivat tontin läntistä puoliskoa, jolla oli Kuninkaankadun varressa asuinrakennus ja siihen liittyvä pihan puolelle ulottuva siipi. Pihan perällä oli ulkorakennus, joka koostui luhtirivistä ja navettaosasta. Tontin itäpuoliskolla oli kadun varressa oleva asuinrakennus, pihan perällä oleva ulkorakennus ja keskellä tonttia oleva asuinrakennus. Tontin länsipuolella oli vielä yksi tontti numero 196. Kuurin tontti ei vielä ylettynyt nykyiseen Anundilankatuun, kuten myöhemmin. Naapuritontilla oli asuinrakennus, joka vuonna 1883 oli tullut vinkkelimalliseksi, kun Kuninkaankadun puolen ja Anundilankadun puolen asuinrakennukset oli yhdistetty. Lisäksi tontilla oli erillinen ulkorakennus Anundilankatua vasten.

Kuurin tontin läntiseen osaan rakennettiin uusi paritupapohjainen siipi, jonka yksi huone tuli Kuninkaankadun varteen. Asuinrakennuksessa oli muutoksen jälkeen kaksi asuntoa. Toisessa oli iso tupa, jossa oli leivinuuni, sekä kaksi kamaria ja eteinen. Toisessa asunnossa oli kadun varressa iso huone ja pihan puolella kamari, keittiö ja eteinen. Molempiin huoneistoihin oli oma kuisti. Rakennuksessa oli vaakalaudoitus ja kaksijakoisten ikkunoiden kehyslistoitus oli klassistinen.

Piharakennuksen vanha luhtiaitta, sen vieressä oleva vaja sekä navetta ja käymäläosa oli muutoksen jälkeen katettu saman katon alle.

Vuonna 1888 tehtiin muutoksia tontin itäosan rakennuksissa. Kadunpuolen asuinrakennus oli paritupa, jossa oli päissä kaksi isoa huonetta ja keskellä huone ja eteinen. Uusi keittiö oli tehty pihan puolen kuistin yhteyteen. Keskellä pihaa olevassa rakennuksessa oli leivintupa ja kamari sekä pulpettikattoinen kuisti. Rakennuksen toiseen päähän liittyi pieni pulpettikattoinen vaja. Tontin etelärajalla olevassa ulkorakennuksessa oli navetta, vaja ja lato sekä rakennuksen kyljessä pieni pulpettikattoinen halkovaja. Uusi käymälärakennus oli erillinen ja sijaitsi lähellä navettaa. Käymälän ja navetan väliin oli aidattu tarha. Rakennukset olivat vaakalaudoitettuja ja niiden kuusiruutuisten ikkunoiden kehystys oli klassistinen.

Vuonna 1899 tehtiin Kuninkaankadun ja Anundilankadun kulman rakennukseen liikkeen kulmaovi. Samalla tehtiin pihan puolelle uusi leivinuunilla varustettu keittiö ja sisäänkäynti. Kadun varressa olleesta tuvasta tehtiin kaakeliuunillinen asuinhuone.

Vuodelta 1910 on Arvi Leikarin tekemä muutospiirustus. Kuninkaankadun ja Anundilankadun kulmassa olevaan rakennukseen tehtiin pihan puolelle jälleen lisäys, joka käsitti keittiön, jossa oli leivinuuni. Yksi edellinen keittiö muuttui tässä yhteydessä huoneeksi ja siinä keittiössä, jossa aikaisemmin oli ollut leivinuuni, korvattiin se tavallisella keittiön hellalla. Rakennuksen katujulkisivut saivat jugendiin vivahtavan ilmeen. Vuorilaudoitus oli kolmijakoinen, ikkunat T-jakoisia, mutta ikkunoiden kehyslaudoitus jugendhenkinen. Liikehuoneistoja oli sekä rakennuksen nurkassa että Kuninkaankadun sivun ja Anundilankadun sivun toisessa päässä. Myymälän ovia oli kolme ja näyteikkunoita neljä, sillä kulman liikkeessä oli ikkuna molemmilla sivuilla. Ikkunoiden muutossuunnitelmia seurasi useita. Jo varhain suunniteltiin kaikkien tilojen muuttamista liikekäyttöön ja näyteikkunoiden rakentamista kaikkiin kadunvarren huoneisiin. Kadun kulmassa olevaa rakennusta varten Leikari teki suunnitelmat vuonna 1919, ja toista rakennusta varten kolmea vuotta myöhemmin. Toiseen suunnitelmaan olisi lisäksi liittynyt uuden ison asuinsiiven rakentaminen pihan puolella. Suunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta. Näyteikkunasuunnitelmia oli myös 1930-luvulta.

Vuonna 1941 tehtiin kadunvarsirakennuksissa julkisivumuutoksia. Toisessa rakennuksessa oli jo aikaisemmin ollut kolme liikkeen sisäänkäyntiä ja näyteikkunoita. Nyt yhtä ikkunoista suurennettiin ja yksi sisäänkäynneistä, jonka molemmin puolin oli ollut kapeat ikkunat, poistettiin ja korvattiin yhdellä isolla ikkunalla. Toisessa rakennuksessa oli ollut yksi liikkeen ovi ja yksi näyteikkuna sekä kolme kuusiruutuista asuinhuoneen ikkunaa. Nyt tehtiin toinen liikkeen ovi ja kaksi suurta näyteikkunaa.

Tontin keskellä oleva leivintupa- ja pesutuparakennus muutettiin vuonna 1933 asunnoksi, johon tuli keittiö ja olohuone. Kuistiosaa laajennettiin, ja siihen varattiin myös tila pienelle WC-komerolle.

Tontin etelärajalla oli kaksi ulkorakennusta, joista toisen pääty oli Anundilankatua vasten. Tähän päätyyn tehtiin vuonna 1945 liikehuoneisto, jossa oli myymälähuone ja työhuone. Anundilankadun päätyyn tuli kaksi suurta näyteikkunaa ja myymälän ovi.

Kuninkaankadun puoleisista rakennuksista idempänä oleva oli toiminut osittain liikerakennuksena jo ennen kuin se vuonna 1955 muutettiin kokonaan liikekäyttöön. Katusivulla oli aikaisemmin ollut yksi näyteikkuna ja yksi liikehuoneiston ovi, mutta nyt tuli koko sivulle isoja näyteikkunoita. Myymälähuoneistoja oli kaksi, joista toisessa oli huone, ja toisessa huone ja kadun puolella oleva varastohuone. Pihan puolen kuistille tuli liikkeiden yhteinen työhuone, jossa sijaitsi myös keskuslämmityskattila. Muutoksessa purettiin puilla lämmitettävät uunit. Rakennukseen tehtiin myös kaksi pientä WC-komeroa.

Vuonna 1922 oli suunnitelmissa rakentaa Anundilankadun vastaiseen aitaan kolme erillistä pientä kioskirakennusta. Näistä yksi toteutui, ja vuonna 1934 se sai rinnalleen toisen kioskin. Vuonna 1959 nämä korvattiin uudella isolla kioskirakennuksella, mutta vuonna 1972 tehtiin lisäksi erillinen grillikioski.

Nykytilanne
Lännenpuoleinen kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, katujulkisivussa uurrettu vaakalaudoitus, pihajulkisivussa pystylaudoitus, satulakatto, näyteikkunat. Pihan puolella oli tontin vanhoissa rakennuksissa samaa henkeä kuin vuoden 1888 muutospiirustuksissa.

Idänpuoleinen kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, uusrenessanssivuoraus, satulakatto, näyteikkunat

Piharakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus

Anundilankadun varren pohjoinen liikerakennus
Uudisrakennus 1979 (Juhani Hovi)

Anundilankadun varren eteläinen liikerakennus
Uudisrakennus 1979 (Juhani Hovi)

Portti
Kuninkaankadulla vanha umpiportti.