Heinlä

Kuninkaankatu 56, Kiinteistötunnus 001-159-3 Vanhat tontinnumerot 65, 66

Historiaa
Heinlän tontti oli vielä 1756 usealle omistajalle kuuluvana kaalimaana. Vuonna 1800 tontin omisti suojelusmies Erik Pihlman. Hänellä oli lisäksi tynnyrinala peltoa ja vanha lato. Tontilla asui myös loinen Liisa. Hän oli köyhä.

Palovakuutukset
Vuonna 1880 vakuutettiin tontin rakennukset. Vakuutuksen otti kauppiaan vaimo Aurora Strömberg. Tontilla oli kolme rakennusta: päärakennus Kuninkaankadun varrella, toinen rakennus tontin länsilaidalla sekä kolmas rakennus tontin pohjoisosassa.

Kuninkaankadun varren rakennus ei ollut kovin vanha. Eteläpuoli oli vuorilaudoitettu ja rakennus oli maalattu punamullalla. Katto oli lautaa. Huoneita oli sali ja kaksi kamaria sekä kuisti. Tontin länsilaidalla oleva rakennus oli kiinni päärakennuksessa. Se oli asuin- ja ulkorakennus, joka oli osittain hirsinen, osittain lautaa. Rakennus oli maalattu punamullalla ja siinä oli navetta, talli, makasiini, kaksi liiteriä sekä keittiö. Pihan pohjoisosan rakennus, laudoittamaton ja maalaamaton leivintuparakennus oli tehty vuonna 1878. Siinä oli sekä leivintuvan että pesutuvan uuni. Lisäksi vakuutettiin tontin aita ja ajoportti, johon liittyi myös käyntiportti.

Vakuutuskirja uusittiin vuonna 1885. Talon omisti silloin työmies Gustaf Wilhelm Enroos. Vuonna 1882 oli asuinrakennusta muutettu. Sitä oli korotettu ja jatkettu salilla, keittiöllä ja eteisellä sekä laajennettu kahdella kuistilla. Talon vesikatto, samoin kuin kuistien katot, oli katettu asvalttihuovalla. Koko rakennus oli nyt vuorilaudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Huoneita oli kaksi eteistä, kaksi salia, kaksi kamaria ja keittiö sekä kaksi kuistia. Talossa oli nyt neljä kaakeliuunia ja keittiön liesi, jossa oli muurattu rautahella. Kaakeliuuneja oli tehty muihinkin kuin uusiin huoneisiin. Lisäksi oli uusittu lattioita, välikattoja, ovia, ikkunoita ja tapetteja.

Toinen rakennus, jossa oli sekä asuin- että ulkorakennustiloja, oli myös laudoitettu kokonaan. Rakennusta ei kuitenkaan ollut maalattu. Vuonna 1884 tehtiin navetta uudelleen uudesta hirrestä. Samalla tehtiin uusi käymälä laudasta sekä uusia ovia, lautainen vesikatto jne. Leivintuparakennus tontin pohjoisosassa ei ollut muuttunut.

Vuonna 1894 uusittiin vakuutus. Talon omisti silloin vaskiseppä T. E. Grönroos. Päärakennus oli katettu rautapellillä. Asuin- ja ulkorakennus tontin länsirajalla oli katettu huovalla. Tiloja oli nyt kaksi asuinhuonetta, kaksi käymälää, sontasäiliö, talli, navetta ja kaksi puuvajaa. Tontin perällä olevaa rakennusta oli laajennettu vuonna 1891. Rakennus oli vielä laudoittamaton ja maalaamaton. Se oli katettu pellillä. Rakennuksessa oli kolme asuinhuonetta, jotka oli sisustettu vaskisepän työhuoneeksi, leivintuvaksi ja kamariksi. Kamarissa oli kaakeliuuni, leivintuvassa leivinuuni ja hellallinen liesi ja vaskisepän työhuoneessa ahjo. Lisäksi vakuutettiin tontin ajoportti ja aita.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1880 on muutospiirustus. Katusivun kolmen huoneen ikkunoista yksi haluttiin muuttaa liikehuoneiston parioviksi, ja oven eteen rakentaa puiset liikkeen portaat, jotka olivat kahdelta puolelta noustavaa tyyppiä. Ovi oli peiliovi, jonka yläosassa oli ikkunat. Muut rakennuksen ikkunat olivat kuusiruutuisia ja klassistisella vuorilaudoituksella ympäröityjä, kuten uusi ulko-ovikin. Myymälähuoneeseen tuli yksi tiski ja seinille hyllyjä. Piirustuksessa on esitetty tontille myös portti. Ajoportti oli korkea ja varustettu yläpuulla. Vieressä oli matalampi käyntiportti. Ajoportin porttilehtiä jakoi poikkilista, alaosa oli pystylaudoitettu, yläosan laudoitus oli viisto niin, että portin kiinni ollessa muodostui kalanruotokuvio. Käyntiportti oli viistolaudoitettu.

Vuonna 1882 haluttiin pihan itäosassa oleva leivintupa muuttaa savenvalajan työhuoneeksi. Uuni tehtiin leivinuunin paikalle siten, että sen tiilimuuria vasten ei ole hirsiseinää. Uunia lämmitettiin pihan puolelta, jonne jäi pieni katos uunin suun kohdalle. Ulkorakennusrivi on tontin länsirajalla, kiinni asuinrakennuksessa.

Vuodelta 1891 on muutospiirustus, joka koskee pihan keskellä olevaa rakennusta, jossa on ennestään ollut kuparisepän työhuone. Nyt rakennusta jatkettiin ja uuteen osaan tuli leivintupa sekä omalla sisäänkäynnillä varustettu kamari, jota kutsuttiin väenhuoneeksi. Myös uuteen osaan vaihdettiin kuusiruutuiset ikkunat, joihin tuli yksinkertainen klassistinen vuorilaudoitus.

1930 tehtiin uusi ulkorakennus. Tontin länsirajalla oli ollut kapea ulkorakennusrivi, joka oli kiinni kadun varren asuinrakennuksessa. Nyt vanha ulkorivi korvattiin tontin länsirajalle tulevalla erillisellä ulkorakennuksella, josta tuli kaksikerroksinen ja kivinen. Pulpettikattoisen rakennuksen alakerrokseen valmistui autotalli, puuhuoneita, pesutupa, kellari, sikala ja käymälät. Yläkerrassa oli verstas ja siihen liittyvä konttorihuone. Vuonna 1969 rakennuksen alakerran tiloja muutettiin. Sinne tehtiin kattilahuone keskuslämmitystä varten sekä sauna. Sikala purettiin ja käymäläosa muuttui varastoksi. Samana vuonna uudistettiin myös kadun varressa olevaa asuinrakennusta. Sinne vedettiin keskuslämmitys ulkorakennuksesta ja uunit purettiin. Kuistille tehtiin molempien asuntojen pienet WC-komerot ja keittiöt varustettiin tiskipöydällä ja sähköhellalla sekä kaapistoilla.

Vuonna 1998 suunniteltiin korjauksia ja muutoksia tontin rakennuksiin. Kadunvarsirakennuksen kaksi asuntoa kunnostettiin ja suurempaan asuntoon tehtiin peseytymistilat. Pihalla olevaan asuinrakennukseen tuli leivintupa ja kaksi huonetta. Kuistille tehtiin WC. Kaksikerroksisen, kivisen ulkorakennuksen yläkertaan tuli asunto ja alakertaan sauna sekä siihen liittyvä takkahuone, autotalli ja varasto. Kadun varteen tuli vanhan tyyppinen portti.

Nykytilanne
Kadunvarren asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus, kuusiruutuiset ikkunat, satulakatto
Pihalla oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen rakennus, pystylaudoitettu, satulakatto. Jatkettu 1891, jonka jälkeen rakennus on sisältänyt vanhan kuparisepän työhuoneen ja uuden väentuvan ja leivintuvan.
Ulkorakennus
Verstas- ja ulkorakennus sementtitiilestä vuodelta 1930. Muutettu asunnoksi.
Portti
Kuninkaankadun varren portti tehty paikalla ennen olleen kaltaiseksi.