Moso

Historiaa
Vuonna 1800 talon omisti porvari Mich. Lundgrén, jolla oli lisäksi peltoa, niittyä sekä riihi, luuva ja lato.

Muutospiirustukset
Muutospiirustus vuodelta 1891 kertoo, että ennen muutoksia tontilla on ollut kaksi asuinrakennusta. Toinen niistä on sijainnut Isoraastuvankadun ja toinen Vanhankirkonkadun puolella. Asuinrakennusten välissä oli katettu portti. Vanhankirkonkadun puoleisen asuinrivin jatkeena oli ulkorakennus. Pihan puolella tontin pohjoisrajalla oli kapearunkoinen vajarakennus, jonka kanssa sijaitsi kulmittain pihan keskipaikkeilla luhtiaitta. Muutoksen yhteydessä asuinrakennukset yhdistettiin rakentamalla läpikuljettavan portin paikalle huone. Vanhankirkonkadun varressa ollut ulkorakennus sekä luhtiaitta purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi ulkorakennus tontin länsirajalle, pääty Vanhankirkonkadulle. Asuinrakennuksessa oli muutoksen jälkeen kaksi huoneistoa, joista toisessa oli viisi huonetta ja keittiö sekä kuistimainen eteinen. Toisessa asunnossa oli kaksi huonetta ja leivintupa. Asunnon edessä oli kuisti. Uuteen ulkorakennukseen tulivat talli, navetta, kaksiosastoinen käymälä sekä makasiini. Asemapiirroksesta selviää vielä, että tontilla oli kaivo aivan asuinrakennuksen vieressä. Asuinrakennus saa John Fredr. Lindegrenin suunnitelman mukaan kolmijakoisen uusrenessanssivuorauksen, johon kuuluu yläosastaan voimakkaasti koristellut ikkunoiden kehyslistoitukset. Ulkorakennus on laudoitettu vaakalaudalla. Ovet ja luukut on kehystetty suorilla listoilla lukuun ottamatta käymälän pieniruutuista ikkunaa, jonka kehyslistoituksessa on sama lehtisahattu koristeaihe, jota Lindegren käyttää muutamassa muussakin kohteessa.

Vuodelta 1894 on John Fredr. Lindegrenin laatima julkisivumuutospiirustus. Silloin Isak Silfverin omistuksessa olleen rakennuksen Isoraastuvankadun puoleiselle sivulle avattiin liikehuoneiston pariovet Vanhankirkonkadun kulmasta ensimmäisen ikkunan kohdalle. Ovien yläosan laseissa oli teksti ”Kauppapuoti Hj. Cederman”. Rakennus oli saanut edustavan uusrenessanssivuorauksen. Vuodelta 1898 on muutossuunnitelma, jossa samanlainen liikkeen ovi haluttiin avata saman huoneen toisen ikkunan kohdalta. Vuonna 1901 haluttiin asentaa toinen ovi symmetrisesti siten, että rakennuksen julkisivulla olisi ikkuna, ovi ja ikkuna vuorotellen. Vuonna 1902 haluttiin liikkeen sisäänkäynti taas takaisin ensimmäisessä suunnitelmassa olleeseen paikkaan. Toinen liikkeen ovi haluttiin avata symmetrisesti julkisivun toiseen laitaan ja keskelle tehdä kolme suurta korkeaa näyteikkunaa. Vuonna 1905 tehdään pihan puolelle huone entisen kuistin paikalle sekä uusi kuisti. Vuonna 1912 ehdotettiin liikkeen ovea taas Vähäraastuvankadun päädystä järjestyksessä toisen ikkunan kohdalle. Ensimmäisen sekä keskimmäisen ikkunan paikalle tulisi näyteikkuna, kuin myös Vanhankirkonkadun puolella olevan yhden ikkunan kohdalle. Vuonna 1919 esitettiin liikkeen ovea julkisivun keskelle ja sivuille kahta suurta näyteikkunaa. Myös Vanhankirkonkadun puolelle oli suunniteltu näyteikkuna. Ovi on jugendtyylinen, ja ikkunoiden listoitus seuraa samaa linjaa. Myös asuinhuoneiden ikkunavuorilaudoituksen yläosaa on piirustuksen mukaan tarkoitus hieman yksinkertaistaa. Selvää on, että kaikki suunnitelmat eivät ehtineet toteutua.

Vuonna 1915 poistettiin Vanhankirkonkadun puoleisesta asunnosta leivinuuni ja huonejakoja muutettiin. Saman vuoden lopulta on suurempikin suunnitelma. Piirustukset on laatinut Arvi Leikari, joka teki myös pienemmän muutossuunnitelman. Molemmat ulkorakennukset purettaisiin ja tilalle tehtäisiin kaksikerroksinen kivinen verstas- ja ulkorakennus. Rakennus oli tarkoitus sijoittaa tontin länsikulmaan siten, että uuden verstaan pääty olisi Vanhankirkonkadun varressa. Pihan puolella rakennukseen liittyisi siipi tontin pohjoisrajalla. Rakennuksessa ovat levysepän työpaja sekä varastoja. Pihasiivessä olivat talli ja käymälät, joiden yläpuolella olisi varastotilaa. Tämä rakennus jäi toteutumatta, ja tilat tehtiin myöhemmin F. W. Meren omistuksessa olleelle naapuritontille.

Vuonna 1925 laajennettiin liikerakennusta pihan puolelta uusilla varasto- ja konttoritiloilla. Myymälähuoneistosta tulee yhtenäinen tila. Vanhankirkonkadun sivulla on tarkoitus lisätä kahteen huoneeseen toinen ikkuna.

Vuonna 1936 tehtiin asuin- ja liikerakennukseen keskuslämmitys ja purettiin myymälän tulisijat. Seuraavana vuonna pihalle tuotiin bensiini- ja paloöljysäiliöt. Selviää että ulkorakennuksia ei enää ole, mutta pihan pohjoisrajalla on varastokatos. Vuonna 1961 liikerakennuksessa tehtiin suuria muutoksia. Isoraastuvankadun siipeä levennettiin pihan puolelta. Kellarikerrokseen tehtiin varastotiloja, ja liikerakennus yhdistettiin kivisestä verstasrakennuksesta käsin toimivaan keskuslämmitykseen. Koko Isoraastuvankadun osuus on yhtenäistä liiketilaa. Pihan puolen uusiin tiloihin tuli konttori, kassa sekä johtajan huone. Liikehuoneistoon tuli myös pieni WC. Piirustuksen mukaan sekä Isoraastuvankadun että Vanhankirkonkadun puolella on näyteikkunoita. Vanhankirkonkadun puoleinen siipi toimi edelleen asuntona. Suunnitelmia täydensi vielä rautaportti, jossa yhdistyivät putki ja levy, kuten rautakaupan portissa sopiikin. Vuonna 1973 jaettiin myymälätila kahteen osaan, myymäläksi ja kokoontumistilaksi, johon yhdistettiin myös entisiä asuintiloja. Vuonna 1984 se muutettiin bingon käyttöön. Vuonna 1987 oli huomattu, ettei bingo tarvitse suuria näyteikkunoita, ja katusivulle palautettiin asuinhuoneen ikkunat. Sisäänkäynniksi tuli pariovi julkisivun keskelle. Samalla luovuttiin rakennuksessa olleesta asunnosta. Suunnitelmia täydensi vielä putkesta ja levystä valmistettu rautaportti, joka sopii täydellisesti rautakaupan portiksi.

Nykytilanne
Liikerakennus
Pitkänurkkainen liikerakennus, uusrenessanssivuoraus 1891 (John F. Lindegren), näyteikkunoita, satulakatto.