Iso-Sukk

Historiaa
Sukan tontin omisti vuonna 1756 veroluettelon mukaan Tibiander. Vuonna 1800 kuuluivat tontit 177 ja 178 suojelusmies Erik Frandénille ja tynnyrintekijä Joh. Sandsrtömille. Molemmat olivat köyhiä.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1893 on muutospiirustus, josta selvisi, että tontilla oli rakennusrivit Pappilankadun puolella ja Kallivaheen sivulla. Lisäksi oli rakennus tontin länsirajalla. Nyt haluttiin tehdä kuisti Kallivaheen puoleiseen rakennukseen, kuistin laajennus Pappilankadun puoleiseen rakennukseen sekä pihan pohjoislaidalle uusi ulkorakennus. Vuodelta 1901 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koski Kallivahetta vastaan olevista rakennuksista idänpuoleista. Parituparakennuksessa oli tupa ja toinen rakennuksen levyinen huone sekä eteinen ja pieni eteiskamari. Nyt haluttiin eteisen ja eteiskamarin välinen seinä poistaa, jotta huoneeseen saatiin enemmän tilaa. Pihan puolelle rakennettiin kuisti. Rakennusta myös korotettiin ullakko-osuudella. Se sai pystylaudoituksen ja T-jakoiset ikkunat, joiden ympäryslistoitus oli uusrenessanssivaikutteinen. Vuonna 1902 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koski Pappilankadun kulmassa olevaa asuinrakennusta. Paritupapohjaisen rakennuksen toisesta isosta huoneesta haluttiin tehdä liike ja rakennuksen kulmaan avattiin ovi. Seinien vuorilaudoitus oli pysty peiterimalaudoitus, joka päätyi nirkkoaiheeseen. T-jakoisten ikkunoiden vuorilaudoitus oli uusrenessanssityylinen. Kallivaheen puolella oli korkea portti ja tontin kaksi muuta asuinrakennusta. Ulkorakennukset olivat tontin länsi- ja pohjoislaidoilla. Vuodelta 1906 on Leonard Ahdin tekemä muutospiirustus, joka koski Pappilankadun varren rakennuksen laajentamista pihan puolelta pienellä kamarilla. Kun lisärakentamisen vuoksi peittyi yksi ikkuna, tehtiin katusivulle huoneen kohdalle yhden ikkunan sijasta kaksi. Katusivulla oli vielä leivinuunilla varustettu keittiö sekä huone, jossa oli kulmaovi ja käynti kadun puolelta. Pihasivulla oli lautakuisti, jossa oli kaksi erillistä sisäänkäyntiä. Tontin Kallivaheen puoleisella rajalla oli kaksi peräkkäistä asuinrakennusta. Lisäksi tontin länsirajalla ja pohjoisrajalla oli ulkorakennukset. Länsirajan ulkorakennuksen kylkeen haluttiin tehdä entistä suurempi käymälä.

Kallivaheen suuntaisista rakennuksista idänpuoleista rakennusta muutettiin vuonna 1911. Suunnitelman oli laatinut L. Ahti. Muutos koski pihanpuoleisen kuistin muuttamista niin, että siihen tuli pieni keittiö ja entisen kahden sisäänkäynnin sijasta vain yksi. Vuodelta 1913 on Arvi Leikarin laatima muutospiirustus, joka koski Kallivaheen varren lännenpuoleista rakennusta. Sitä aiottiin korottaa ja varustaa uudella kivijalalla. Rakennus oli ennestään pystylaudoitettu, ja nyt se sai T-jakoiset ikkunat, joita kehysti vaatimaton jugend-aiheinen listoitus.

Vuonna 1936 pääsi tontti samoin kuten osa naapuritonteista vesijohdon piiriin. Vanhankirkonkatua pitkin kulkevasta pääjohdosta vedettiin vesijohto yhtaikaa tontille 177, jonka omistivat Eeva Kaivolahti, Kustaa Vermonen ja Juho Viik. Myös tontille 178, jonka omisti Olga Keskinen ja tontille 179, jonka omisti Samuel Grönholm, vedettiin vesijohto samaan aikaan. Lisäksi tontille 180, jonka omisti Arvo Lehtinen ja tontille 181, jonka omisti Kustaa Jalonen sekä tontille 183, jonka omisti Ellen Leskinen, vedettiin pääjohdosta vesijohto edellisten kanssa samaan aikaan. Vain osaan asuinrakennuksista vesi tuotiin sisälle. Kaikki korttelin rakennukset eivät olleet yhtä aikaa vesijohtoa hankkimassa.

Vuonna 1978 tehtiin Kallivanheen puolen asuntoihin pesutilat. Toiseen yhdistettiin WC ja suihkuhuone sekä toiseen sauna. Vuonna 1985 tehtiin Pappilankadun varren rakennukseen pesutilat. Ne sijoitettiin kuistille, joka lämpöeristettiin. Ullakolle tehtiin lämmintä varastoa. Ulkorakennuksen pohjoispää, joka kuului samalle omistajalle kuin Pappilankadun varren asuinrakennus, tehtiin sauna vuonna 1989.

Nykytilanne
Pappilankadun suuntainen rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, satulakatto. Ulkoasu on vuodelta 1906 (Arvi Forsman).

Kallivaheen puoleinen itäinen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, korotettu, peiterimavuoraus, satulakatto, Vaatimaton uusrenessanssiasu, muutospiirustus vuonna 1901 (Arvi Forsman).

Kallivaheen puoleinen läntinen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus, ikkunat suurennettu, vaatimaton uusrenessanssilistoitus

Ulkorakennus
Ulkorakennus laudasta