Iso-Hannu

Kauppakatu 8, Kiinteistötunnus 001-143-189

Historiaa
Vuonna 1800 tontin omisti porvari Erhars Östman. Hänellä oli yli 3 tynnyrinalaa peltoa, lisäksi niittyä, kaksi ruoka-aittaa, riihi, luuva ja lato, venehuone, lastauslaituri, tuulimylly ja kaksi ranta-aittaa.

Palovakuutukset
Palovakuutuksen otti vuonna 1860 laamanni ja ritari P. E. Falk. Päärakennus oli vanha hirsinen rakennus, joka oli hyvässä kunnossa. Se oli laudoitettu ja punamullalla maalattu. Nurkat oli maalattu öljymaalilla, katto oli lautaa. Ikkunat olivat neliruutuisia. Savupiippuja oli kolme. Rakennuksessa oli katettu porttikäytävä, eteinen, sali, joka oli paperiseinällä jaettu kahteen osaan, neljä kamaria ja keittiö, sekä kaksi välipohjallista makasiinia. Porttikäytävän yläpuolella oli portinvintti. Sisäänkäynti oli katettu. Eteisen ovi oli pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Rakennuksessa oli viisi puoliranskalaista väliovea ja viisi yksinkertaista öljymaalattua lautaovea sekä kolme muuta lautaovea. Kaikissa ovissa oli lukot. Kuudessa huoneessa oli paperitapetit sekä jalka- ja kattolistat. Yhdessä huoneessa oli ranskalaiset tapetit jalka- ja rintapaneelit. Eteisessä oli kaksi komeroa, joista toisesta lähtivät ullakon portaat. Tulisijoista kaksi oli nelikulmaisia, ruskeaksi lasitettuja kaakeliuunia ja kolme samanlaisia pyöreitä. Keittiön liedessä oli hella.

Leivintuparakennus tontin länsirajalla on vanha mutta hyväkuntoinen. Se oli laudoitettu, mutta vain nurkkalaudat oli maalattu punamullalla. Rakennuksen kaksi ikkunaa olivat neliön muotoisia ja neliruutuisia. Rakennuksessa oli eteinen, leivintupa, jossa oli iso ja pieni leivinuuni, liesi sekä kamari, jossa oli tiilinen kaakeliuuni. Molempia tulisijoja varten oli oma savupiippu. Rakennuksessa oli vielä yksi varastohuone.

Ulkorakennus, joka sijaitsi lähellä tontin itärajaa, päädystään kiinni asuinrakennuksessa, oli myös vanha, hirsinen ja punamullalla maalattu sekä hyväkuntoinen. Rakennuksessa oli vaunuvaja, puuvaja, talli ja navetta. Portti oli vankkaa tekoa ja kaksinkertaisesta laudasta. Naapuritontteja vasten oli lauta-aita ja puutarhaa vasten säleaita.

Vuonna 1888 omisti talon laivuri Johan Tork. Palovakuutuskirja uusittiin tehtyjen korjausten vuoksi. Päärakennus oli rakennettu osaksi vanhoista, osaksi uusista hirsistä vuonna 1887, ja katettu huopakatolla. Se oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Rakennuksessa oli seitsemän asuinhuonetta, kolme keittiötä ja kolme ikkunallista lautakuistia. Kaakeliuuneja oli kuusi, useimmat niistä posliinia, ja keittiön liesiä, joissa oli hella, oli kolme. Kaikki huoneet oli varustettu uusilla lattioilla, välikatoilla, ovilla, ikkunoilla ja tulisijoilla, paperoitu ja maalattu. Edellisessä palovakuutuskirjassa mainitut makasiinit, luhti ja porttikäytävä on purettu ja muutettu asuinhuoneiksi.

Toinen asuinrakennus oli rakennettu osaksi vanhoista, osaksi uusista hirsistä vuonna 1885. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton ja siinä oli huopakatto. Rakennuksessa oli kolme asuinhuonetta sekä pesu- ja leivintupa. Rakennukseen kuului myös kaksi lautakuistia. Lämmitysuuneja oli kolme ja lisäksi leivintuvan sekä pesutuvan uuni. Rakennuksen paikka oli sama tontin länsisivu kuin edeltävänkin pakarirakennuksen, mutta nyt rakennus oli hieman kauempana päärakennuksesta kuin entinen rakennus.

Ulkorakennus oli osaksi hirrestä, osaksi laudasta tehty, ja pystytetty vuonna 1887. Rakennus oli maalattu vesimaalilla ja katettu osaksi huovalla, osaksi kaksinkertaisella laudalla. Rakennuksessa oli navetta parvineen, käymälä ja lantala, talli, viisi halkovajaa ja kaksi makasiinia. Rakennus oli tehty tontin itärajalle, irti päärakennuksesta. Portti oli nyt päärakennuksen itäpuolella.

Muutospiirustukset
Vuodelta 1884 on tonttia koskeva muutospiirustus. Kauppakadun varressa oli asuin- ja ulkorakennus, jossa asuin- ja ulkorakennusosan välissä oli katettu porttikäytävä. Rakennukseen liittyi sen itäosassa pihan puolella oleva ulkorakennus. Tontin länsirajalla, pihan puolella oli leivintuparakennus, joka oli hyvin lähellä asuinrakennusta. Se on kuitenkin päässyt huonoon kuntoon ja nyt haluttiin lähinnä kadunvarsirakennusta olevat kaksi kamaria purkaa, leivintupa-osa korjata ja rakennusta jatkaa sen leivintuvan pohjoispuolelle tulevalla saunalla, eteisellä ja kahdella kamarilla. Rakennukseen tehtiin kaksi sisäänkäyntiä ja niiden eteen lautakuistit. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja niiden ympärillä oli klassistinen listoitus. Laudoitus oli leveää vaakalautaa.

Vuonna 1887 tehtiin tontilla muutoksia. Kauppakadun suuntainen rakennus tuli yhteen riviin ja ajoportti rakennuksen itäpuolelle. Paritupatyyppiseen rakennukseen oli kaksi sisäänkäyntiä, joiden edessä oli kuisti. Molemmista sisäänkäynneistä tultiin eteiseen, jonka takana oli pieni keittiö. Muita asuinhuoneita oli yhteensä seitsemän ja ne olivat kaikki yhteydessä toisiinsa. John Fred. Lindegrenin suunnittelema julkisivu oli kolmijakoinen ja nelijakoisten ikkunoiden vuorilaudoitus oli nikkarihenkinen. Tontin itäsivulla oli pitkä ulkorakennus, jossa oli navetta, talli, käymälä, hirsinen makasiini sekä kuusi vajaa.

Vuonna 1898 tehtiin kadunvarsirakennuksen länsipäähän pihan puolelle lisäyksenä pieni keittiö kivestä. Toinen uusi keittiö tuli pihan puolelle kuistin viereen, mutta se tehtiin puusta. Lisäksi pihalle oli esitetty tehtäväksi maakellari.

Vuonna 1916 avattiin katusivulle ensimmäinen liikkeen sisäänkäynti ja näyteikkunat. Paikkaan tuli J. S. Simeliuksen kangas- ja muotikauppa. Ikkunat ja ovet olivat jugendhenkiset. Muuten julkisivu säilytti peiterimalaudoituksensa ja klassistisesti kehystetyt neliruutuiset ikkunansa. Suunnitelman on laatinut Onni von Zansen.

Vuonna 1939 osa kadunvarsirakennuksen tiloista otettiin liikekäyttöön. Paikalle tuli vaatetusliikkeen pukuosasto ja jalkineosasto. Julkisivulle tehtiin suuret näyteikkunat, mutta jäljelle jäi vielä viisi asunnon ikkunaa. Vuonna 1954 loputkin tilat muutettiin liikekäyttöön. Katujulkisivulle jäi vielä kolme alkuperäisen mallista ikkunaa ja sisälle pari alkuperäistä hirsistä väliseinää. Tilat avattiin kahdeksi myymäläksi, joista toisesta tuli OTK:n jalkine- ja toisesta pukumyymälä. Pihan puolelle länsipäähän tuli pannuhuone keskuslämmitystä varten sekä talon ainoa WC. Kaikki vanhat uunit purettiin.

Vuonna 1980 uudistettiin pihalla olevaa asuinrakennusta. Sinne tehtiin kylpyhuone ja sauna sekä uusi keittiö. Tontti sai uudelleen korkea portin. Seuraavana vuonna tehtiin ulkorakennukseen sauna.

Nykytilanne
Kadunvarsirakennus
Rakennuksen muodostavat alkuperäinen pitkänurkkainen asuinrakennus, joka on peräisin 1700-luvulta, mutta ainakin osittain uudelleen pystytetty 1887, myöhempiä näyteikkunoita, satulakatto, sekä vanhaan liitetty kaksikerroksinen liikesiipi 1980-luvulta (Markus Bernoulli). Koko rakennus on liikekäytössä.

Pihan asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus 1887, peiterimavuoraus

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus on osa vanhaa 1887 tehtyä, pitkää ulkorakennusta

Portti
Kadunvarsirakennuksessa uusi, läpikuljettava portti.