Juusla

Historiaa
Vuonna 1800 tontin omisti porvari Zachris Björkfors. Hänellä oli myös vähän peltoa ja niittyä.

Palovakuutukset
Vuonna 1882 otti merimiehen vaimo Helena Ulrika Michelsson vakuutuksen tontin eteläpuoliskon rakennuksille. Päärakennuksessa, joka oli Eteläpitkäkadun varressa, Isoraastuvankadun kulmassa oli vanha, mutta aikanaan uudesta hirrestä tehty, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Huoneita oli kaksi salia, kamari ja keittiö sekä katettu sisäänkäynti. Rakennuksen jatkeena Eteläpitkäkadun varressa oli hiljakkoin pystytetty ulkorakennus, joka oli tehty hirrestä ja laudasta. Rakennuksessa oli navetta ja työkaluvaja. Tontin pohjoispuolen asuinrakennus muodosti vinkkelin tontin eteläosan asuinrakennuksen kanssa. Tontin toisella puoliskolla oli vielä rakennus, jossa olivat luultavasti leivintupa ja ulkorakennuksen tiloja. Tontin eteläpuolella oli käymälä ja keskellä tonttia kaivo. Tonttia ympäröi lauta-aita ja eteläosan portti oli Eteläpitkäkadun puolella.

Vuonna 1889 sama merimiehen vaimo otti talolle uuden vakuutuksen, sillä tontilla oli suoritettu korjaus- ja lisärakentamista. Päärakennuksen jatkeena ollut ulkorakennus oli edellisenä kesänä purettu ja sen tilalle oli tehty salin ja leivintuvan käsittävä lisärakennus. Uusi osa oli katettu asvalttihuovalla, mutta vanhassa osassa oli edelleen lautakatto. Uusi osa oli vielä laudoittamaton ja maalaamaton; vanha osa oli laudoitettu ja öljymaalattu. Vanhan osan keittiön ja yhden kamarin paikalle oli muutoksen yhteydessä tehty sali. Tontille oli tehty myös uusi ulkorakennus, joka oli tontin itärajan suuntainen ja jonka pääty ylettyi Eteläpitkäkadulle. Rakennus oli tehty osaksi hirrestä, osaksi laudasta. Sitä ei vielä ollut maalattu ja katto oli lautaa. Tiloja olivat makasiini, lato, navetta sekä käymälä ja siihen kuuluva ruuma. Portti oli ulkorakennuksen ja päärakennuksen välissä. Tontin pohjoisosan rakennuksissa ei ollut tapahtunut muutoksia.

Muutospiirustukset
Vanhin muutospiirustus Ulrika Michelssonin omistamasta kiinteistöstä on vuodelta 1882. Isoraastuvankadun puoleiseen päätyyn ollaan tekemässä liikehuoneiston ovea ikkunanpaikalle. Pariovien edessä on kolmiaskelmainen porras. Ikkunat ovat kuusiruutuiset, mutta ne ovat erikokoisia ja eri korkeudella rakennuksen julkisivussa. Seuraava piirustus on vuodelta 1885. Se koskee tontin Eteläpitkäkadun puoleista osaa. Toinen puoli tontista kuuluu eri omistajalle. Tontin osalla on pieni parituparakennus, jossa on kaksi huonetta ja niiden välissä leivinuunilla varustettu keittiö, jonka edessä on kuisti. Isoraastuvankadun puoleinen rakennus on tehty yhteen parituparakennuksen kanssa, mutta koska se kuuluu eri omistajalle, sen tiloja ei ole otettu mukaan piirustukseen. Rakennusta on tarkoitus jatkaa kadun varteen tulevalla kahdella uudella huoneella, salilla ja leivintuvalla. Keittiön eteen tulee oma sisäänkäynti ja pieni kuisti. Huoneet ovat yhteydessä vanhoihin tiloihin. Lisäksi tehdään ulkorakennus lähelle tontin itärajaa, pääty Eteläpitkäkadulle päin. Rakennukseen tulee hirsinen navetta ja kaksi vajaa. Vanha, rumannäköiseksi mainittu navetta- ja latorakennus puretaan. Pihan perälle, tontin rajalle aiotaan tehdä pieni erillinen käymälärakennus, mutta lopulta käymälä tehdään kuitenkin ulkorakennusriviin. Rakennusten katusivujen julkisivulaudoitus on klassistinen ja ikkunat kuusiruutuisia. Vanhassa osassa asuinrakennusta on lautakatto, mutta uuteen osaan tulee huopakatto. Ulkorakennukseen tehdään lautakatto. Tontille kuljetaan Eteläpitkäkadulta asuin- ja ulkorakennuksen välistä, johon tulee umpiportti. Tontilla on kaksi kaivoa.

Vuodelta 1899 on kaksi Arvi Forsmanin laatimaa muutospiirustusta, joiden mukaan ensin muutetaan yksi kamari keittiöksi. Seuraavaksi 1880-luvulla tehdyn jatko-osan keittiö muutetaan asuinhuoneeksi. Kamarin uuni siirretään nurkasta rakennuksen harjan kohdalle. Toisen keittiön tulisija uusitaan ja leivinuuni jää pois. Pihan kuisteja uusitaan ja sisäänkäyntejä tulee nyt kolme. Yhteen huoneista tulee pariovet Isoraastuvankadulta, ja siitä tulee nähtävästi puoti. Siipirakennuksen tilat kuuluvat edelleen eri omistajalle, eikä niitä kuvailla tarkemmin. Rakennuksen julkisivujen vuorilaudoitus on esitetty uusrenessanssiasuun, joka on toteutettu. Portti on aiheiltaan samanlainen kuin ikkunoiden vuorilaudoitus.

Tontin toisen puolen rakennuksista on piirustus vuodelta 1902. Sekin on Arvi Forsmanin laatima, ja kertoo Isoraastuvankadun puoleisen siiven ulkoasun olevan samanlainen kuin Eteläpitkäkadun puolen. Tiloja on neljä huonetta ja keittiö. Tulisijoja on tarkoitus siirtää rakennuksen harjan kohdalle. Lisäksi aiotaan rakentaa veranta, josta tulee kaksi sisäänkäyntiä. Tontin toisen puolen ulkorakennuksen kanssa yhteen rakennettua ulkorakennusta on tarkoitus laajentaa käymäläosalla. Selviää, että naapurin käymälä on jo aiemmin siirtynyt samaan rakennusriviin. Tontin puoliskolla on lisäksi erillinen pieni rakennus, joka ainakin myöhemmin on asuinkäytössä.

Vuonna 1904 suunnitellaan Eteläpitkäkadun varren siipeen pihan puolelle laajennusta, johon tulee uusi keittiö ja kaksi sisäänkäyntiä.

Vuonna 1925 vinkkelirakennuksen molempia siipiä levitetään pihan puolelta. Muutoksen jälkeen on keittiön liesiä yhteensä seitsemän, joten talossa on paljon vuokralaisia. Liikehuoneistoja on edelleen yksi. Vuonna 1927 liikehuoneistoon liitetään toinen huone ja tehdään korkeat ikkunat sekä Isoraastuvankadun että Eteläpitkäkadun puolelle. Vuonan 1931 tehdään tontille viemäröinti samaan tapaan kuin muuallakin naapurustossa. Vedet johdetaan Vanhankirkonkatua pitkin kanaaliin. Vuonna 1932 tehdään pihan kulmaan, ulkorakennuksen ja pienen asuinrakennuksen väliin, kivinen kaksikerroksinen rakennus, jossa on sauna, jääkellari ja toisessa kerroksessa varasto. Pientä asuinrakennusta muutetaan vähän, ja siitä tulee hellahuone.

Vuonna 1936 tulee myös Isoraastuvankadun puolen pohjoispään huone liikekäyttöön. Parturiliikettä varten tehdään ovi ja korkea näyteikkuna. Vuonna 1940 tehdään koko katusivulle isot näyteikkunat. Liikkeiden sisäänkäyntejä on kolme.

Vuonna 1988 tehdään muutoksia asuin-liikerakennuksessa. Isoraastuvankadun puolen kolme liikehuoneistoa saavat henkilökunnan tiloihin WC:t. Eteläpitkäkadun siivessä olevaan kolmeen pieneen asuntoon tulevat keittiö ja peseytymistilat. Niitä varten rakennetaan uusi kuisti ja laajennetaan olemassa olevaa kuistiosaa. Liikehuoneistojen ikkunat pienennetään, ja molemmille katusivuille suunnitellaan vanhantyyppiset portit. 1989 tehdään piharakennukseen sauna ja ateljeetiloja. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne
Asuin-liikerakennus
Pitkänurkkainen asuin-liikerakennus, eteläsiipi myöhäisempi, katusivun uusrenessanssivuoraus vuodelta 1899 (Arvi Forsman), pihajulkisivussa pystylaudoitus, näyteikkunoista ensimmäiset vuodelta 1927.

Ulkorakennus
Lomalaudoitettu ulkorakennus

Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Eteläpitkäkadun varrella vanhat portinpylväät.